Vaikka suuri osa asuinrakennuksista on nyt korjausiässä, monesta taloyhtiöstä puuttuu tavoitteellinen kiinteistönpito. Tämä voi johtaa siihen, että taloja joudutaan purkamaan. Pahimmillaan se tulee osakkaille yllätyksenä.
Yhtiökokouksissa on velvollisuus käsitellä vuosittain hallituksen laatima viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys. Kaikissa taloyhtiöissä se ei ole kuitenkaan johtanut tavoitteelliseen kiinteistönpitoon, vaikka laki tuli voimaan jo vuonna 2010.
Yksi ongelma on se, että selvitys ei velvoita mihinkään, koska se vain esitetään yhtiökokoukselle. Lisäksi kunnossapitotarveselvitykselle ei ole laadullisia kriteereitä. Se voi olla vain hallituksen näkemys korjaustarpeista, joka ei perustu kunnollisiin selvityksiin eikä ole ammattilaisten laatima.
– Lakia voisi parantaa niin, että selvitys pitää vahvistaa yhtiökokouksessa. Tällöin korjaushankkeisiin sitoudutaan eikä hallituksen vaihtuminen vaikuta korjausten valmisteluun. Lisäksi viiden vuoden sijaan pitäisi katsoa 10 vuoden tähtäimellä, sanoo Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja Ilkka Saarinen.
Isännöinnillä yhdessä sen asiantuntijaverkoston kanssa on tietoa ja kokemusta siitä, mitä taloyhtiöissä kannattaa korjata ja milloin.
– Jos taloyhtiöissä halutaan nostaa omaisuuden arvoa, on tärkeää keskittyä isoihin korjauksiin. Esimerkiksi putkiremontilla on isompi merkitys omaisuudelle kuin rappukäytävien maalaamisella, Saarinen muistuttaa.
Jotta taloyhtiötä osataan hoitaa oikein, on tärkeää selvittää myös se, miten osakkaat haluavat kehittää omaisuuttaan.
Niidenkin osakkaiden, jotka eivät käy yhtiökokouksissa, pitää saada äänensä kuuluviin. Parhaiten tämä onnistuu ennakkoon. Osakaskyselyn tulokset tulee käsitellä kunnossapitotarveselvityksen tavoin yhtiökokouksessa.
– Rakennuksen purkaminen on harvinainen, mutta käypä vaihtoehto, jos se on osakkailta tietoinen valinta, Saarinen huomauttaa.
Isännöintiliitto haluaa helpottaa purkupäätösten tekemistä ja antaa tästä lausunnon Oikeusministeriölle maaliskuussa.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Kiinteistöliitto pitää kartelliin syyllistyneiden tahojen toimintaa tuomittavana ja niiden asiakkaiden kannalta erittäin valitettavana. Taloudellista vahinkoa kärsineillä taloyhtiöillä on mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne ja hakea kärsityn vahingon korvaamista.
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään