Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Helsinki erottuu kustannuksillaan selvästi muista suurista kaupungeista.
Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin.
Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingin kiinteistökustannus neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,07 euroa, kun keskiarvo on 2,76 euroa. Viidessä vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 23 %, kun keskimääräinen nousu suurimmissa kaupungeissa on ollut maltilliset 7 %.
Espoossakin kustannusnousu on ollut kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden eli 14 %. Pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista vain Vantaa on jäänyt alle maan keskiarvon 5 prosentin kustannusnousulla viidessä vuodessa.
Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä paheksuu kovia hinnankorotuksia.
– Erityisesti Helsingin energiahinnat ovat nousseet aivan liikaa viime vuosina. Koko Suomen isoissa kaupungeissa kaukolämpö on kallistunut viidessä vuodessa 3 % ja Helsingissä viimeisen kolmen vuoden aikana yli 30 %. Näin ei voi jatkua, toteaa Heikkilä.
Lisäksi PK-seudulla nousevat muuta maata nopeammin kiinteistöverot ja sähkön hinta. Iso osa kustannusnoususta selittyy poliittisen päätöksenteon linjauksilla. Kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan jatkuvasti kasvava lasku tulee suoraan kaikille asunnonomistajille ja vuokralaisille.
– Kun tähän yhdistetään maan kalleimmat asuntoneliöt, voidaan kysyä, onko ihmisillä pian enää varaa asua pääkaupunkiseudulla, sanoo Heikkilä.
LVI-asiantuntija Arto Kemppainen on havainnut, että kiinnostus maalämpöön ja muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin on kasvanut taloyhtiöissä kaukolämmön hinnannousun myötä selvästi.
– Toisaalta korjausvelka on taloyhtiöissä edelleen suuri ja uusien energiaremonttien teettäminen nykyisten pakollisten korjausten yhteydessä voi olla liian raskas taakka taloyhtiöille, Kemppainen toteaa.
– Varsinkin pienemmillä taloyhtiöillä on pääkaupunkiseudulla jo rahoitusvaikeuksia nykyisiinkin remontteihin. Poliittisten päättäjien olisi aika miettiä ohjauskeinoiksi kepin ohella myös porkkanoita, täydentää Heikkilä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna lähes kaikissa Suomen kunnissa, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailusta. Keskimäärin kustannukset ovat nousseet kaksi prosenttia. Eniten on noussut veden hinta.
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Sen osuus asuinrakennusten lämmityksestä on vajaat puolet, ja kerrostaloista lähes 90 prosenttia on kaukolämmitteisiä. Kaukolämmön hinta vaihtelee suuresti: paikkakuntien välinen ero voi olla jopa kaksinkertainen.
Omistusasuntojen kysyntä on piristynyt kuluvana vuonna, mutta myytävien asuntojen tarjonta on jäänyt odotettua heikommaksi. Tänä vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat 1–2 prosenttia viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Raklin asuntomarkkinakatsauksesta.
Oma asunto on suomalaisten mielestä edelleen hyvä sijoitus, kertoo Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn tutkimus. Asuntolainaa pidetään kuitenkin aiempaa suurempana taloudellisena riskinä ja asumiskustannusten nousu huolettaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään