Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia

Lähihistorian suurin meritulva koettiin loppiaisena 2005, kun merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin. Vesi nousi Helsingissä Kauppatorille ja sen lähialueille. Kuva: Riku Lumiaro/Suomen ympäristökeskus.

Tulvien on arvioitu Suomessa lisääntyvän ilmastomuutoksen myötä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan ja vesistöjen talvi- ja syystulvien yleistyvän. Tällä hetkellä Suomessa on 22 maa- ja metsätalousministeriön nimeämää merkittävää tulvariskialuetta, joihin Kymijoen alaosa sekä Haminan ja Kotkan rannikkoalue kuuluvat. Tälle alueelle toteutettiin Rambollin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä tulvasuojelun viestintähanke.

Merenranta-alueilla myrskyt voivat yhdessä muiden vedenkorkeutta nostavien tekijöiden kanssa aiheuttaa merivesitulvia. Tärkeimmät merenpinnan nousuun vaikuttavat tekijät Itämerellä ovat vesimäärä koko Itämeren altaassa, virtaus Tanskan salmien läpi, tuuli, ilmanpaine sekä merijään kattavuus.

Merivesitulvat ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia: muutamista tunneista noin vuorokauteen. Tulvan aikana merivettä voi kulkeutua kauas normaalista rantaviivasta alavien alueiden sekä hulevesiviemäreiden kautta. Tämän lisäksi merivesitulvien voidaan tulevaisuudessa olettaa kasvavan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Asuinkiinteistöjen tulisi varautua tulviin

Taloyhtiöiden tulisi varautua tulviin, jotka saattavat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyä ja ulottua myös alueille, joissa niitä ei aiemmin ole ilmennyt. Tulvatietoisuutta ja kiinteistöjen suojauksen ohjausta ja neuvontaa onkin lisätty ELY-keskusten toimesta. Yhtenä syynä tähän on se, että Valtio lopetti tulvavahinkojen korvaamisen.

– Korvauksia voi saada kiinteistö- ja kotivakuutuksista oman vakuutusyhtiön korvausehtojen mukaisesti. Tulee kuitenkin muistaa, että vakuutus ei koskaan korvaa vahinkoja kokonaisuudessaan. Siksi tulviin kannattaakin varautua, jo pienillä toimenpiteillä voidaan parantaa tulvariskien hallintaa. Tulvan ollessa päällä apua voi olla hankala saada, joten varautuminen on erittäin arvokasta, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

– Oman kiinteistön tulvavakuutuksen tilanteen tarkistaminen on äärimmäisen tärkeää. Myös viemäreiden ja hulevesijärjestelmien kunto tulisi tarkistaa ja huolehtia niiden saneerauksesta. Ongelmiin kannattaa reagoida ajoissa, kehottaa hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

Pelastussuunnitelmissa tulvat olisi hyvä ottaa huomioon turvallisuusriskinä. Jokaisen asuinkiinteistön omistajan ja asukkaan olisi hyvä pohtia ennakolta, miten parhaiten voisi suojata kotinsa ja irtaimistonsa mahdollisen tulvan uhatessa. Tulvavahingoista aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset voivat helposti nousta kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin.

– Riskit tulisi käydä yhteisesti läpi ja harjoitella, miten toimitaan tulvatilanteessa, Orkoneva sanoo.

Tulvia voi olla vaikea ennustaa

Tulvat käyttäytyvät arvaamattomasti, joten tulva-alueen riskialueen kartoittaminen voi olla hankalaa.

– Hyydepadot nostavat veden korkeutta arvaamattomasti, joten jokialueilla tulvan ennustaminen on hankalampaa kuin merialueilla, Höytämö kertoo.

– Valuma-aluelähtöisesti kun katsotaan niin alajuoksulla ovat pahimmat ja haastavimmat ongelmat, Orkoneva toteaa.

Vuonna 2005 Haminan rannikkoalueella nousi meritulva, joka muistetaan vieläkin.

– Sen jälkeen tietoisuus tulvista kasvoi ja tulviin alettiin omatoimisesti varautua, Höytämö huomauttaa.

Harvinaisen suurien tulvien esiintymiseen voi mennä sukupolvikin.

– Tulvan toteutumisen mahdollisuus on toisaalta varsin harvinainen, mutta toisaalta se voi toteutua milloin vain. Esimerkiksi 1 % toteutumistodennäköisyys on jo varsin suuri, vaikka aivan sellaista tulvaa ei ole 1920-luvulta alkaneen meriveden korkeusmittauksen aikana Haminassa toteutunutkaan. Vuonna 2005 oli mittaushistorian korkein tulva, joka vastasi noin 2 % todennäköisyydellä toteutuvaa tulvaa. Ero 2 %:n tulvan ja 1 %:n tulvan välillä on rannikolla vain 20 cm. Ja 0,4 %:n tulvaan (2 %-> 0,4 %) eroa on noin 40 cm. Se ei ole kovinkaan paljon, Höytämö havainnollistaa.

– Siksi esimerkiksi kaavoituksessa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet, Höytämö vielä muistuttaa.

– Potentiaalisten vesistö- ja rannikkoalueiden tulvariskien kartoitus ja hallintatoimien suunnittelu kuuluu ELY-keskusten vastuulle, kun taas hulevesitulvista vastaa kunta. Hallintatoimien suunnittelu on jatkuva prosessi. Mahdolliselle tulvariskialueelle suunniteltaessa tai rakennettaessa on tiedostettava riskit, Orkoneva huomauttaa.

– Turvallisia rakentamiskorkeuksia tulee noudattaa ja maanpinnanmuotoilulla sekä tulvareiteillä tulee ohjata tulva- ja hulevedet kiinteistöstä poispäin. Myös tonttiviemäreiden liitoskorkoja suunniteltaessa tulee noudattaa vesilaitoksen ohjeistusta, Orkoneva jatkaa.

Maaliskuun Suomen Kiinteistölehdessä kerromme enemmän hulevesitulvista ja hulevesien käsittelystä.

 

Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan.

Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta.

  • Tulvantorjuntatilanteen yleisjohto jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia sekä kokonaiskuvan muodostaminen.
  • Kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkit, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko).
  • Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimenpiteistä määrääminen (esimerkiksi teiden tai penkereiden katkaisut).

ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sekä vesistön käytön valvonta.

  • Vesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottaminen
  • Ennakkotorjuntatoimenpiteet (esim. jäänsahaus, hiekoitukset, säännöstelyn ohjaus)
  • Asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle/omaisuuttaan suojaaville yhteisöille tai yksityisille seuraavissa tulvantorjuntatöissä: jääpatojen purku, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko ja vesien johtaminen tilapäisille alueille ja uomiin.

Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteita ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisia tulvasuojelussa.

  • Kunnan rakenteiden (esim. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, päiväkodit) ja tietoliikenneyhteyksien suojeleminen.
  • evakuoinnin toteutus ja hätämajoituksen järjestäminen.
  • Työvoiman ja kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen käyttöön.

Lähde: Tulviin voi varautua ennalta -esite, Suomen ympäristökeskus, Lapin ELY-keskus, Lapin pelastuslaitos, Rovaniemen kaupunki.

Vinkkejä kodin ja omaisuuden suojaamiseen

  • Selvittäkää ja suunnitelkaa:
    • miten voitte estää tulvan paikallisella tulvapenkereellä.
    • miten voitte tukkia viemärit, salaojat ja rumpuaukot niin, ettei tulvavesi pääse niiden kautta asuntoon tai tontille.
    • miten katkaisette sähkövirran rakennuksesta.
    • mitkä sähkölaitteet ovat tulvavaarassa ja miten ne on suojattava.
    • missä sijaitsevat vesi-, viemäri- ja maakaasulinjan sulut ja miten nämä sulut toimivat.
    • mihin voitte tarvittaessa siirtää arvokasta omaisuutta suojaan.
    • varmistakaa viemärien kunto ja harkitkaa takaiskuventtiiliin asentamista viemäreihin, jotta tulvavesi ei pääse viemärien kautta rakennukseen.

  • Harkitkaa seuraavia hankintoja:
    • pumppu tai mahdollisuus sellaisen käyttämiseen, jotta voitte tarvittaessa pumpata vettä suojapenkereen sisäpuolelta tai talonne kellarista
    • hiekkaa, säkkejä, muovia ja muuta rakennusmateriaalia penkereen rakentamiseksi tai talon seinän alaosan suojaamiseksi muovilla.
    • muovia lattiakaivojen peittämiseen sekä riittävästi painoja niiden päälle.
    • elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu, varaparistoja, kumisaappaat ja vedenpitäviä säkkejä.

Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Ramboll.

Lisätietoa:

Juttua muokattu 26.2.2019 klo 13:42:

Korjattu tieto tulva-alueiden oikeaksi määräksi 22.

2 kommenttia

  • Antti Parjanne Reply

    26.2.2019 at 11:54

    Muuten hyvä juttu, mutta merkittäviä tulvariskialueita on maa- ja metsätalousministeriön 20.12.2018 tekemän päätöksen mukaan 22 kappaletta. Alueet löytyvät kartalta esim. sivun http://www.ymparisto.fi/tulvat kautta. Tulvia voi myös muuallakin, joten kannattaa tutustua oman alueen tulvavaaraan tulvakrttapalvelusta.
    Tulvariskien ennakoidaan kokonaisuuten Suomessa kasvavan, mutta monilla alueilla vesistötulva tai tulvavaara pienenee. Alueelliset ja vuodenaikaiset erot ovat suuria. Tulvariskien kehittymiseen voi tutustua sivulla http://www.ymparisto.fi/tulvaindikaattorit.

    • Mervi Ala-Prinkkilä Reply

      26.2.2019 at 12:30

      Kiitos Antti huomiosta, vanha tieto on pujahtanut materiaaleista, jotka on tuotettu ennen tuota ajankohtaa 20.12.2018. Korjataan tieto juttuun ja oikaistaan seuraavassa paperilehdessä.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti