Ilmastokadulla elää energiatietoista väkeä

Pääkaupunkiseudulla toteutettu Ilmastokatu-hanke tarjosi taloyhtiöille apua energiansäästö-kohteiden kartoittamiseen. Suosituksista toimenpiteisiin on vielä matkaa, mutta ainakin asukkaiden energiatietoisuus on vahvistunut peruuttamattomasti.

Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen tähdännyt hankekokonaisuus käynnistyi loppuvuodesta 2015 Iso Roobertinkadulla Helsingin Punavuoressa ja Vantaan Tikkurilan asemanseudulla. Kesällä 2017 päättyneestä hankkeesta karttuneet kokemukset on koottu tietopankiksi ilmastokatu.fi-sivustolle. Ilmastokadun vetureina toimivat Helsingin ja Vantaan ympäristökeskukset yhdessä Green Building Councilin, HSY:n Ilmastoinfon ja Aalto-yliopiston kanssa.

Iso Roobertinkadulla taloyhtiöille tarjottiin ilmaiseksi Motivan mallin mukaisia, perusteellisia energiakatselmuksia. Yksittäisen taloyhtiön tilaamana katselmuksen kustannus voi olla helposti 2 500 euroa. Tikkurilassa taas kokeiltiin kevyempiä ”energiakävelyitä”. Helsingissä kartoitettiin seitsemän asuinkerrostaloa, Vantaalla neljä. Kaikki halukkaat taloyhtiöt pääsivät mukaan.

Viherpiha veti mukaan

Asunto-Osakeyhtiö Helsingin Roobertinlinna lähti mukaan heti, kun hankkeessa tuli esiin mahdollisuus kolkon pihan suunnittelemisesta viherpihaksi.

– Sen myötä asukkaat innostuivat Ilmastokadusta, muistelee taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Piispanen.

Tänä päivänä sisäpihan huoltorakennuksen päällä kukoistaakin monimuotoinen viherkatto kastelujärjestelmineen. Energia-asioiden pariin päästiin, kun ”Lilli taisi vaan painaa päälle”, Piispanen myhäilee vieressään pihapenkillä istuvalle Lilli Linkolalle, hankkeen projektipäällikölle Green Building Council Finlandista.

Ennen energiakatselmusta tehtiin asukaskysely.

– Asukkailta tiedusteltiin, onko heidän asunnossaan liian kuuma tai liian kylmä, tuntuuko vetoa ja miten lämpötilan säätäminen onnistuu, Linkola selvittää.

Isoja epäkohtia ei tullut ilmi.

Säästöä pumpuilla ja hanasuuttimilla

Katselmuksen tekijät vierailivat 30 asunnon Roobertinlinnassa kahdesti helmikuussa 2016. Läpikäydyiksi tulivat vuonna 1912 valmistuneen talon kiinteistötekniikka samoin kuin ilmanvaihdon ja lämmityksen toiminta. Lämpötiloja ja hanavirtaamia mitattiin yleisissä tiloissa sekä neljässä asunnossa.

Kiinteistössä on vesikiertoinen patterilämmitys ja asunnoissa painovoimainen ilmanvaihto. Katselmoijat suosittelivat, että lämmitys- ja ilmanvaihtoverkoston pumput vaihdettaisiin taajuusmuuttajaohjatuiksi viimeistään silloin, kun lämmönsiirrinkin uusitaan. Lämpöä säästyisi 20 megawattituntia vuodessa, sähköä 1,3 MWh. Vuosikustannukset pienenisivät 1 300 euron verran. 2 500 euron investoinnin takaisinmaksuajaksi laskettiin vajaat kaksi vuotta.

Sisälämpötiloja voitaisiin tasata ja myös laskea patteriverkoston tasapainotuksella ja termostaattien vaihdolla. Investointien takaisinmaksuun menisi kuitenkin yli kymmenen vuotta.

Puheenjohtaja Piispanen kertoo, että lämpötilojen alentamisesta on käyty keskustelua, mutta yhtiön rooli siinä on asukkaiden tietoisuuden lisääminen lämmönsäädön kustannusvaikutuksista.

– Lämpötilan lasku on semmoinen asia, johon ketään ei voi pakottaa.

Mitatut vesivirtaamat olivat miltei suositusten mukaisia, mutta pientä pienennysvaraakin havaittiin.

– Useissa huoneistoissa on kuitenkin tehty viime vuosina peruskorjauksia, joiden yhteydessä hanatkin on uusittu, ja niissä on jo virtauksen säätömahdollisuus.

Kannattavia kohteita kaikissa taloissa

Energiakatselmukset paljastivat kannattavia säästökohteita jokaisessa Iso Roobertinkadulla tutkitussa talossa. Veden virtauksen rajoittamista suositeltiin yleisesti.

– Useissa taloyhtiöissä lämpimän veden virtaama hanoista oli huomattavan suurta ja jopa epämiellyttävän voimakasta, Linkola kertoo.

Hanakohtaisten, vettä säästävien suutinten vaihtoehtona ratkaisuksi ehdotettiin tuloveden vakiopaineventtiiliä, joka maksaisi tuhatkunta euroa ja vähentäisi koko talon vedenkulutusta viitisen prosenttia. Taloyhtiöiden ei myöskään kannata tuhlata euroja kaukolämpöliittymään, joka on liian suuri kiinteistön todelliseen vedenkulutukseen nähden.

Sisälämpötilat todettiin turhan korkeiksi useissa asunnoissa.

– Oli yllättävää, kuinka paljon löydettiin huoneistoja, joiden lämpötila ylitti 23 astetta.

Tikkurilassa tehtiin silmämääräisiä pikakartoituksia, joiden yhteydessä ei kerätty mittaustietoa tai asukkaiden mielipiteitä.

– Energia-asiantuntija pystyy usein arvioimaan saman tien, missä voisi olla säästökohteita.

”Nyt tiedämme missä mennään”

Hanke onnistui projektipäällikön mielestä hyvin, vaikka suositeltuja toimenpiteitä ei ole vielä ehditty juurikaan toteuttaa.

– Alueen taloyhtiöt ovat aktivoituneet energia-asioissa, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Ehkä jokaisella asuinalueella pitäisi olla oma ilmastokatu, jotta esimerkki olisi tarpeeksi lähellä, Linkola pohtii.

Hän uskoo vahvasti talojen energiankulutuksen laskuun.

– Kaupungeilla on yhä tiukempia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, jolloin yksityisen rakennuskannankin on pakko pienentää omaa energiankulutustaan – tai käyttää uusiutuvia energianlähteitä.

Hannu Piispasen mukaan hankkeeseen kannatti ehdottomasti osallistua.

– Olemme saaneet valtavasti hyödyllistä tietoa, joka on lisännyt asukkaiden aktiivisuutta ja tietoisuutta energiakysymyksistä. Konkreettisia toimenpiteitä ei ole hirveästi tehty, mutta nyt ainakin tiedämme, missä mennään. Osakkaita ilahdutti sekin, että kulutusvertailussa meidän talomme indeksi oli paras!

Tutustu Ilmastokatu-hankkeeseen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

15.12.2021

Vanhuusajan asuminen vaatii ennakointia. Palvelutalo vai hoivakoti? Kunnallinen tai yksityinen?

Monet ikäihmiset ovat pysyneet virkeinä esimerkiksi omakotitalon ylläpitämisen vaatimien askareiden ansiosta, mutta vanhana lumenluonti, ruohonleikkuu ja muut pikkutyöt alkavat tuntua rasitteilta. Tilaakin on todennäköisesti enemmän kuin tarpeeksi. Mutta mikä olisi sopiva asumisratkaisu juuri itselle?

13.10.2021

Tee taloyhtiössä asumisesta turvallista myös pimeään vuodenaikaan!

Syksy tuo tullessaan haasteita, jotka kannattaa ottaa talon vuosihuollossa huomioon. Ihan ensimmäiseksi taloyhtiön hallituksen kannattaa tarkistaa, että talvikunnossapidosta on sovittu huoltoyhtiön kanssa. – Jos huoltoyhtiö on vastuussa talvikunnossapidosta, kuten aurauksesta, hiekoituksesta sekä kattolumien tarkkailusta ja pudottamisesta, asioista pitää sopia selkeästi ja kirjallisessa muodossa, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.

12.11.2021

Kaupallinen yhteistyö

Kokenut viemärisukitusten suunnittelija ja valvoja Mikko Saarijärvi vahvistaa entisestään Picoten roolia alan johtavana asiantuntijayrityksenä

Picoten uusi sukitusasiantuntija Mikko Saarijärvi siirtyi yhtiöön Suomen johtavasta sukitusvalvontarityksestä LTV Virta Oy:stä. Kokenut viemärisukitusten suunnittelija ja valvoja vahvistaa entisestään Picoten roolia alan innovaattorina – myös vaativissa kansainvälisissä projekteissa. ”Sitä ennen olin kahdeksan vuotta sukittajana, neljässä eri yrityksessä.

Picote

23.2.2022

Kansainväliset sijoittajat hamuavat vuokra-asuntoja Suomesta

Maailman suurin kiinteistökonsulttiyhtiö CBRE arvioi tuoreessa Suomi 2022 -raportissa, että ammattimaisten kiinteistösijoittajien tekemät kaupat kasvavat Suomessa tänä vuonna kymmenen prosenttia. Viime vuonna kiinteistösijoittajien sijoitukset kasvoivat 20 prosenttia toissa vuodesta 7,14 miljardiin euroon, yhdysvaltalainen CBRE arvioi. Kasvun ajurina oli jo viime vuonna kansainvälisten sijoittajien into ostaa Suomesta vuokra-asuntoja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti