Ilmalämpöpumput aiheuttavat kiistoja taloyhtiöissä

Kerrostaloissa yleistyneiden ilmalämpöpumppujen asentamisen lupaprosesseissa on usein epäselvyyksiä, koska asentamisesta ei ole selkeää ohjeistusta.

Talouselämä-lehden lukijoiltaan keräämän palautteen mukaan osakkaat ovat joutuneet monenlaisiin kahnauksiin taloyhtiön kanssa. Yksi vastaajista kertoo:

− Tein hallitukselle muutostyöilmoituksen ilmalämpöpumpun asentamiseksi huoneistoon. Ulkoyksikkö olisi asennettu sisään vedetylle lasitetulle parvekkeelle. Hallitus ja isännöitsijä tyrmäsivät ehdotuksen ilman perusteluja. Vaadin isännöitsijältä hallituksen kokouksen päätöspöytäkirjaa asiaani koskevasta päätöksestä. Tästä alkoivat todelliset vaikeudet.

Osakas sai ilmalämpöpumppunsa kuitenkin loppujen lopuksi asennettua vedottuaan Korkeimman oikeuden (KKO) viimekesäiseen päätökseen, joka koski turkulaisen taloyhtiön parvekkeelle asennettua pumppua.

KKO linjasi, ettei taloyhtiö voinut estää osakkaan ilmalämpöpumpun asennusta, kun pumpun ulkoyksikkö sijoitettiin parvekkeelle ja siihen tarvittava läpivienti tuli huoneiston ja parvekkeen väliseen seinään. KKO katsoi, että osakkaan hallintaoikeus ulottui myös huoneiston ja parvekkeen väliseen ulkoseinään.

Päätöksiä viivytellään

Joskus ongelmia aiheuttaa isännöitsijä, joka reagoi verkkaisesti. Näin esimerkiksi helsinkiläisessä taloyhtiössä, jossa viilentävät pumput hankittiin asukkaiden yhteishankintana.

− Muutostyön ehtojen ja lupien saaminen isännöitsijältä kesti viikkokausia ja vaati useita meilejä ja soittoja. Vasta yhtiökokous marraskuun lopussa sai isännöitsijään liikettä.

Ristiriitoja voi tuottaa myös jo asennettujen pumppujen melu. Hapertuneet ulkoyksikön vaimennuskumit voivat saada koko kerrostalon seinän resonoimaan.

Usein päänvaivaa aiheuttaa myös sopivan paikan löytäminen pumpun sisä- ja ulkoyksikölle. Kerrostaloissa laitteen ulkoyksikkö tulee yleensä parvekkeelle, muualle asentaminen on yleensä kielletty jo julkisivusyistä. Tästäkin voi syntyä sanaharkkaa.

Talouselämä kertoo myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta, jonka käsityksen mukaan reikiä sai porata mihin haluaa. Hallituksen kokouksessa puheenjohtaja jyräsi läpi oman kantansa.

KKO:n viimekesäisen päätöksen pohjalta ei ole vielä muodostunut vakiintuneita käytäntöjä. Usein esiin nouseva kysymys on se, voiko isännöitsijä ja hallitus antaa pumpun asennusluvan ilman, että asiaa olisi käsitelty yhtiökokouksessa. Joskus voi.

– Lähtökohtaisesti ensimmäisen pumpun käsittelee taloyhtiön hallitus ja usein kuullaan myös rakennusvalvontaa, jos mennään rakenteiden lävitse, sanoo Kiinteistötahkola Oulun toimistopäällikkö Mika Tihinen.

Hänen mukaansa osakkaalla voi KKO:n päätöksen pohjalta olla oikeus asentaa pumppu, mutta sen asennus on käsiteltävä asianmukaisesti.

Asentamisen kieltämiselle täytyy löytyä kunnolliset perusteet

Kiinteistöliiton neuvontalakimiehen Tapio Haltian mukaan KKO:n päätöksen perusteella osakkaalla on suhteellisen laaja muutostyöoikeus, eikä taloyhtiö voi suoralta kädeltä kieltää pumpun asentamista.

– Muutostyöoikeus ei ole kuitenkaan KKO:n päätöksen pohjalta mitenkään rajoittamaton. Yhtiö voi asettaa edelleen sille ehtoja ja joissain tapauksissa pumpun asentaminen voidaan edelleen kieltää, Haltia sanoo Talouselämä-lehdessä.

– Asentamisen kieltämiselle täytyy kuitenkin löytyä kunnolliset perusteet. Näin on, jos asentamisesta aiheutuu merkittävää haittaa rakennukselle taikka osakkeenomistajille.

Haltian mukaan Kiinteistöliiton suositus on, että asennuksia käsiteltäisiin ensiksi taloyhtiön yhtiökokouksessa, jossa hyväksyttäisiin yleinen linjanveto asennuksia koskien.

– Tällöin vahvistettaisiin asentamiselle reunaehdot. Näin varmistettaisiin myös osakkaiden yhdenvertainen kohtelu siltä varalta, että esimerkiksi taloyhtiön hallitus vaihtuu. Varsinaista juridista vaadetta yhtiökokouksen käsittelylle ei kuitenkaan ole, vaan myös taloyhtiön hallituksen päätös muutostyöluvasta on oikeudellisesti pätevä.

Haltia korostaa, että jokainen kerrostaloyhtiö on erilainen ja myös parvekkeet ovat erilaisia. Haltian mukaan KKO:n päätöstä voidaan lähtökohtaisesti soveltaa silloin, kun ulkoyksikön asentaminen ei vaikuta julkisivuun. Avoimella parvekkeella taasen tarvitaan lupa myös rakennusvalvonnalta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

13.8.2018

Pysäköinti maksullista lähes kaikissa kerrostaloissa, pyörille tarpeeksi tilaa vain harvassa taloyhtiössä

Pysäköintipaikat, sähköautojen lataaminen ja pyörien säilytys sekä muut liikenteeseen liittyvät aiheet herättävät keskustelua taloyhtiöissä. Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan joka toisessa taloyhtiön hallituksessa on tarvetta käsitellä liikenteeseen liittyviä asioita. Pysäköinnin valvontaa ja autopaikkojen hintaa on tarvetta käsitellä joka kolmannessa taloyhtiössä.

11.12.2018

Taloyhtiöt isossa roolissa liikenteen murroksessa

Autopaikkojen riittävyys ja hinnoittelu ovat kuumia keskustelunaiheita suomalaisissa taloyhtiöissä, eikä lainsäädännöstä ole johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin. Kiinteistöliitto kartoitti autopaikkoja, polkupyörien säilytystä ja muita taloyhtiöitä koskevia liikennekysymyksiä Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeessa, jonka keskeiset havainnot ovat luettavissa nyt julkaistavasta raportista. Autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille noin joka kolmannessa taloyhtiössä.

11.6.2020

GBCF: Taloyhtiöissä miljardien liiketoimintamahdollisuudet ilmastoviisaille palveluille

Taloyhtiöiden kiinnostus rakennusten ilmastovaikutusten vähentämiseen on kasvussa. Taloyhtiöt tarjoavat yrityksille miljardien eurojen liiketoimintamahdollisuudet energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen 2020-luvulla. Ratkaisuilta vaaditaan helppoutta, selkeyttä ja kustannustehokkuutta.

29.6.2016

Autopaikat aiheuttavat kiistoja taloyhtiöissä

Autopaikat herättävät keskustelua monissa taloyhtiöissä. Jos autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat joutua tulilinjalle niiden jakoperusteista. Autopaikoista ei ole suoranaisia säännöksiä laissa, joten niiden jaossa joudutaan tukeutumaan muun muassa osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta johdettuihin tulkintoihin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti