Talotekniikan automaatio on kiinteistön teknisten toimintojen ohjaamista ilman ihmisen jatkuvaa läsnäoloa. Automatiikka tekee se, mitä ihminen on pyytänyt sitä tekemään.
Jonkinlaista automaatiota on ollut taloissamme jo 1960-luvulla. Moni muistaa porrashuoneiden ”minuuttivalot”, jotka piti sytyttää mutta jotka määräajan kuluttua sammuivat itsestään – usein juuri kun etsit avaimia kotiovella.
Taloautomaation läsnäolo ei vielä välttämättä tarkoita, että rakennus on älytalo. Monet kiinteistöautomaation toiminnot ovat yhä melko yksinkertaisia, jopa vain ”päällä/pois päältä” -tyyppisiä, joihin ei liity itsekorjaavuutta tai hienosäätöä.
Oikein älykäs talo tunnistaa ja korjaa häiriöitä jo ennen kuin ihminen ne huomaa.
Talotekniikan automaatio kuitenkin kehittyy koko ajan. Kerrostalojen huoneistoihinkin tulee lisää kehittynyttä automaatiota. Yhä useampia uusia tai perusteellisesti remontoituja asuinkerrostaloja saattaa jo kutsua älytaloiksi.
Automaatiosta saadaan suurin hyöty silloin, kun se on suunniteltu, tarkennettu ja säädetty oikein – ja sitä osataan käyttää oikein. Esimerkiksi valaistusta ja ikkunoiden kaihtimia voi säätää kännykällä ja jopa ”opettaa” ne toimimaan automaattisesti halutulla tavalla.
Jo kauan taloautomaation piirissä olleiden lämpötilan ja ilmanvaihdon säätöjen sekä yhteistilojen ja pihan valaistuksen lisäksi automaatiota ja älyä tulee yhä enemmän esimerkiksi lukitukseen. Siihen liittyy paljon asukkaiden tilapäisiä ja tilannekohtaisia toiveita. Nekin voidaan täyttää uuden tekniikan keinoin.
Talon ja kodin toimintoja voi jo paljolti komentaa puhelimella. Älykännyköihin ladattavat sovellukset ovat osa automaation kehitystä kohti taloälyä.
Seuraava vaihe on, että talotekniikassa on aitoa robotiikkaa ja toiminnot ”ajattelevat” itse. Ilmaisu on tosin epätarkka ja vähän pelottavakin. Taloautomaatio voi kuitenkin tehdä kodista päinvastoin juuri turvallisemman. Jos kotona ilmenee jotain, mitä älykodin sensorit pitävät epäilyttävänä, ne voivat lähettää ilmoituksen perheenjäsenille tai huoltoyhtiölle. Koti voi ilmoittaa esimerkiksi palohälyttimen tai murtohälyttimen laukeamisesta.
Taloautomaation ja taloälyn tehtävä on parantaa asumismukavuutta ja säästää energiaa. Tarkoituksena on helpottaa elämää, ei pelottaa asukkaita ja kiinteistönhoitajia.
Aiheesta on julkaistu kirja Talotekniikan automaatio – Käyttäjän opas (Kiinteistöalan Kustannus Oy 2018), jossa käydään läpi taloautomaation osa-alueet ja laitteet ja kerrotaan. miten ne käytännössä toimivat.
Kun taloyhtiö päättää toteuttaa sähköautojen latauspistehankkeen, sen kannattaa selvittää yhtiön sähköjärjestelmän kunto ja kapasiteetti sekä se, ovatko autopaikat yhtiön hallinnassa vai osakkeilla hallittavia.
Talven juhlakauteen liittyy erityisesti ikääntyneillä ja yksin asuvilla tapaturmariskejä, joihin kannattaa varautua yhdessä läheisten kanssa jo etukäteen. Jouluvalmistelujakaan ei kannata tehdä yksin, vaan pyytää läheiset tai naapurit auttamaan.
Sähköautojen latauspisteet voidaan toteuttaa taloyhtiössä monella eri tavalla. Kysyimme Suomen Kiinteistöliitosta latausinfran eri vaihtoehdoista, kunnossapidosta ja kustannusten jakamisesta. Latausinfran toteutusta on syytä suunnitella jo ennen kuin tarve on akuutti.
Lämmitys on iso kuluerä kiinteistölle, joten sen energiatehokkuudella on suuri vaikutus talouteen. Älykäs lämmityksen ohjaus tarjoaa tietoa lämmityksen tilasta ja kohtuullistaa energiankulutusta. DNA:n Wattinen on ylivertainen lämmityksen ohjausratkaisu varsinkin kolmessa tilanteessa.
DNA
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään