Euroopan neuvoston antamaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) sovelletaan osittain myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin 3.7.2016 alkaen

Euroopan neuvoston antamaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) sovelletaan osittain myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin 3.7.2016 alkaen. Siihen saakka voimassa olevassa kansallisessa sääntelyssä oli asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä koskeva poikkeus, joka nyt siis kumotaan MAR:n voimaantulon yhteydessä. Jos asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsen kuuluu säännellyllä markkinalla toimivan yrityksen (esimerkiksi pörssiyhtiö) sisäpiiriin, hänen tulee ilmoittaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö ns. vaikutusvaltayhtiökseen ja antaa tästä tieto myös asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle. Henkilö voi kuulua pörssiyhtiön sisäpiiriin, jos on kyseisen yrityksen johtohenkilö tai tämän lähipiiriin kuuluva henkilö. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että näiden tulee ylläpitää luetteloa kyseisistä henkilöistä. Luettelossa tulee mainita Finanssivalvonnan suorittaman valvonnan kannalta tärkeitä tietoja sisäpiiriluettelossa ovat:Henkilön yksilöintitiedot

  • Etu- ja sukunimi
  • Henkilötunnus
  • Syntymäaika (ulkomaalaisen henkilön osalta)
  • Sisäpiiriläisen tehtävä ja syy, miksi henkilö on merkitty sisäpiiriluetteloon (esim. ilmoittanut yhtiön vaikutusvaltayhtiökseen, koska on asunto- /kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsen)
  • Sisäpiiriläisen puhelinnumero
  • Ulkomaalaisen henkilön osoitetiedot

Liikkeeseenlaskijan nimi (esim. pörssiyhtiö, jonka johtohenkilöstä on kyse).

Sisäpiiritietoa koskevat yksilöintitiedot

  • Sisäpiiritiedon saannin ajankohta ja ajankohta, jolloin henkilön pääsy sisäpiirintietoon päättyi (milloin hallituksen jäsenyys alkanut ja kun se päättyy kyseinen päivämäärä)

Rekisterin perustamispäivä sekä viimeisimmän päivityksen ajankohta.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöillä on tämän jälkeen ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnalle ja kyseiselle pörssiyhtiölle tai muulle säännellyllä markkinalla toimivalle liikkeeseen laskijalle rahoitusvälinekaupoista (kuten pörssiosakkeet, joukkovelkakirjalainat tai muut vastaavat asetuksen tarkoittamat rahoitusvälineet), joita asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tekee omaan lukuunsa. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkaiden, hallituksen jäsenten tai isännöitsijän omaan lukuunsa tekemiä kauppoja tai muita liiketoimia.  Jos siis asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tekisi omaan lukuunsa rahoitusvälineen kaupan tai muun liiketoimen, yhtiöllä olisi itsenäinen velvollisuus ilmoittaa kyseinen kauppa tai liiketoimi sille liikkeeseenlaskijalle (esimerkiksi pörssiyhtiölle), jonka johtohenkilö on asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsen. Lisäksi ilmoitus tulee toimittaa Finanssivalvonnalle. Liikkeeseenlaskijan puolestaan tulee huolehtia siitä, että ilmoitetut tiedot julkistetaan pörssitiedotteella.

Koska asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt harvoin käyvät kauppaa pörssiosakkeilla, joukkovelkakirjoilla tai muilla vastaavilla asetuksen tarkoittamilla rahoitusvälineillä, käytännössä ilmoitusvelvollisuus toteutuu varsin harvoin. Jos sellainen tilanne kuitenkin tulee asunto- ja kiinteistö-osakeyhtiössä vastaan, ilmoittamista koskevia ohjeita löytyy Finanssivalvonnan MAR-verkkosivuilta.

Lue lisää

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti