Euroopan neuvoston antamaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) sovelletaan osittain myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin 3.7.2016 alkaen

Euroopan neuvoston antamaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) sovelletaan osittain myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin 3.7.2016 alkaen. Siihen saakka voimassa olevassa kansallisessa sääntelyssä oli asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä koskeva poikkeus, joka nyt siis kumotaan MAR:n voimaantulon yhteydessä. Jos asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsen kuuluu säännellyllä markkinalla toimivan yrityksen (esimerkiksi pörssiyhtiö) sisäpiiriin, hänen tulee ilmoittaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö ns. vaikutusvaltayhtiökseen ja antaa tästä tieto myös asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle. Henkilö voi kuulua pörssiyhtiön sisäpiiriin, jos on kyseisen yrityksen johtohenkilö tai tämän lähipiiriin kuuluva henkilö. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että näiden tulee ylläpitää luetteloa kyseisistä henkilöistä. Luettelossa tulee mainita Finanssivalvonnan suorittaman valvonnan kannalta tärkeitä tietoja sisäpiiriluettelossa ovat:Henkilön yksilöintitiedot

  • Etu- ja sukunimi
  • Henkilötunnus
  • Syntymäaika (ulkomaalaisen henkilön osalta)
  • Sisäpiiriläisen tehtävä ja syy, miksi henkilö on merkitty sisäpiiriluetteloon (esim. ilmoittanut yhtiön vaikutusvaltayhtiökseen, koska on asunto- /kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsen)
  • Sisäpiiriläisen puhelinnumero
  • Ulkomaalaisen henkilön osoitetiedot

Liikkeeseenlaskijan nimi (esim. pörssiyhtiö, jonka johtohenkilöstä on kyse).

Sisäpiiritietoa koskevat yksilöintitiedot

  • Sisäpiiritiedon saannin ajankohta ja ajankohta, jolloin henkilön pääsy sisäpiirintietoon päättyi (milloin hallituksen jäsenyys alkanut ja kun se päättyy kyseinen päivämäärä)

Rekisterin perustamispäivä sekä viimeisimmän päivityksen ajankohta.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöillä on tämän jälkeen ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnalle ja kyseiselle pörssiyhtiölle tai muulle säännellyllä markkinalla toimivalle liikkeeseen laskijalle rahoitusvälinekaupoista (kuten pörssiosakkeet, joukkovelkakirjalainat tai muut vastaavat asetuksen tarkoittamat rahoitusvälineet), joita asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tekee omaan lukuunsa. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkaiden, hallituksen jäsenten tai isännöitsijän omaan lukuunsa tekemiä kauppoja tai muita liiketoimia.  Jos siis asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tekisi omaan lukuunsa rahoitusvälineen kaupan tai muun liiketoimen, yhtiöllä olisi itsenäinen velvollisuus ilmoittaa kyseinen kauppa tai liiketoimi sille liikkeeseenlaskijalle (esimerkiksi pörssiyhtiölle), jonka johtohenkilö on asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsen. Lisäksi ilmoitus tulee toimittaa Finanssivalvonnalle. Liikkeeseenlaskijan puolestaan tulee huolehtia siitä, että ilmoitetut tiedot julkistetaan pörssitiedotteella.

Koska asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt harvoin käyvät kauppaa pörssiosakkeilla, joukkovelkakirjoilla tai muilla vastaavilla asetuksen tarkoittamilla rahoitusvälineillä, käytännössä ilmoitusvelvollisuus toteutuu varsin harvoin. Jos sellainen tilanne kuitenkin tulee asunto- ja kiinteistö-osakeyhtiössä vastaan, ilmoittamista koskevia ohjeita löytyy Finanssivalvonnan MAR-verkkosivuilta.

Lue lisää

 

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

16.12.2021

Asuntopoliittinen selonteko eduskuntaan. Tavoitteena hyvä ja kohtuuhintainen asuminen

Valtioneuvoston tänään eduskunnalle jättämä asuntopoliittinen selonteko huomioi eri politiikanalojen vaikutukset asumisen kysymyksiin ja pyrkii tunnistamaan ne entistä paremmin. Asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa pyritään tekemään  pitkäjännitteisesti yli hallinnonalojen.

18.2.2022

Jos haluat ostaa mieleisesi asunnon, kannattaa toimia nopeasti

Viime vuosi oli kaikkien aikojen vilkkain asuntokauppavuosi. Taloustaito-lehti kertoo, että kiinteistönvälittäjien välittämiä kauppoja tehtiin noin 85 000. Pitkän aikavälin keskiarvo on 60 000‒65 000 kauppaa vuodessa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti