Asunnon soveltuminen liikuntarajoitteiselle edellyttää etenkin vanhoissa rakennuksissa usein muutostöitä. Vaikka esteettömän asumisen turvaaminen onkin ensisijaisesti kunnan tehtävä, voi myös yksityinen vuokranantaja pohtia oman asuntonsa esteettömyyttä. Tässä artikkelissa aihetta käsitellään vuokralaisen asumisen turvaavien muutostöiden, vuokranalennuksen ja vuokralaisen irtisanomisoikeuden kannalta.
Liikuntarajoitteisen vuokralaisen myötä asunnossa saattaa olla tarvetta joidenkin muutostöiden tekemiselle. Esimerkiksi korkeat kynnykset tai alakaapistot voidaan joutua poistamaan, naulakkoja tai keittiön työtasoja laskemaan sekä valokatkaisijoita tai pistorasioita siirtämään. Muutostöiden tekeminen on täysin vuokranantajan päätettävissä.
Kaikista muutostöistä tulee sopia kirjallisesti. Jos vuokranantaja antaa vuokralaiselle luvan tehdä tai teetättää muutostyöt, kannattaa sopia ainakin siitä, maksaako vuokranantaja vuokralaiselle korvausta työstä tai käytetyistä materiaaleista. Samalla on sovittava siitä, milloin ja miten muutostyö tullaan suorittamaan. Sopia kannattaa ainakin aikataulusta, käytettävistä materiaaleista, työn tekijästä sekä työn valvojista. Vuokralaisen tulee myös sovittuna ajankohtana antaa vuokranantajalle mahdollisuus tulla tarkastamaan tehtyjä muutos- tai korjaustöitä. Lisäksi tulee ehdottomasti sopia siitä, jäävätkö muutokset asuntoon vuokrasuhteen päättyessä. Jos sovitaan, että vuokralainen vie asennuttamansa laitteet mukanaan, tulee sopia myös siitä, kenen toimesta, kenen kustannuksella ja millä aikataululla tilojen saattaminen ennalleen tapahtuu.
Vuokranantajan tulee myös huomata oma ilmoitusvelvollisuutensa taloyhtiötä kohtaan. Osakkaan on nimittäin ilmoitettava kunnossapitotyöstä yhtiölle esimerkiksi silloin, jos työ vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan. Tällainen työ voisi olla esimerkiksi tukien asentaminen kylpyhuoneen seinään. Kantavissa seinissä olevien oviaukkojen suurentaminen taas vaatii jo taloyhtiön luvan.
Vaikka asunto sinänsä sopisi liikuntarajoitteiselle henkilölle, saattavat etenkin yhtiön tekemät remontit vaikeuttaa vuokralaisen asumista huomattavastikin. Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Liikuntarajoitteisen vuokralaisen kohdalla tällainen tilanne saattaa olla käsillä herkemmin, ja myös vuokranalennuksen määrä voi tietyissä tilanteissa olla suurempi.
Remontin aiheuttama haitta on tärkein vuokranalennuksen määrään vaikuttava seikka. Esimerkiksi hissiremontti aiheuttaa huomattavasti normaalia enemmän haittaa pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle. Voidaan myös helposti ajatella, että putkiremontin aikaisten korvaavien wc- ja pesutilojen käyttö ei ole yhtä vaivatonta liikuntarajoitteisen vuokralaisen kannalta.
Joskus voi käydä niin, että määräaikaiseen vuokrasopimukseen sitoutunut vuokralainen vammautuu kesken sopimuskauden, eikä hän pysty enää asumaan vuokraamassaan huoneistossa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun asunto sijaitsee hissittömän talon ylemmissä kerroksissa. Kuten alussa on todettu, ei vuokranantajalla ole kuitenkaan velvollisuutta suostua sellaisiin muutostöihin, jotka mahdollistavat asunnossa asumisen.
Suoraan lain kirjaimen mukaan tuomioistuin voi oikeuttaa vuokralaisen irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuksen muun muassa silloin, jos vuokralaisen sairaus tai vamma aiheuttaa asunnon tarpeen lakkaamisen tai olennaisen muuttumisen. Jos ja kun tuomioistuin tällaisessa tilanteissa antaisi irtisanomisoikeuden, olisi vuokranantajalla oikeus saada kohtuullinen korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneesta vahingosta.
Vuokranantajan kannattaa kuitenkin pitää kohtuus mielessä ja olla valmis sopimaan vuokrasuhteen päättämisestä ennenaikaisesti. Vuokrasopimuksen päättäminen yhteisymmärryksessä on asian tuomioistuimeen viemistä järkevämpää, ja vuokranantajalla on sovinnollisenkin päättämisen yhteydessä oikeus halutessaan vaatia korvausta esimerkiksi uudelleenvuokrauskuluista.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Vuokrasuhteen aikana asunto on vuokralaisen hallinnassa, eikä vuokranantaja voi vierailla asunnossa ilman vuokralaisen suostumusta. Tietyissä tilanteissa vuokranantajalla on kuitenkin oikeus käydä vuokratussa huoneistossa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Vuokralaisen kotivakuutus, kiinteistövakuutus tai edes vuokranantajan vakuutus eivät välttämättä korvaa tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja vuokra-asunnossa. Vuokranantajan vakuutus ja vuokralaisen vastuuvakuutus tuovat kuitenkin turvaa silloin, kun vuokralainen on itse aiheuttanut tuholaisongelman.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään