Espoon Soukkaan nousi ekomäki

Irmeli Puurtinen, Juhani Lohilahti ja Mikko Tiainen laskivat, että taloyhtiöt säästivät yhteistyöllä ainakin 100 000 euroa urakkahinnassa.
Uudet tietosuojatuotteet

Kolme taloyhtiötä toteutti yhteistyössä maalämpö-  ja lämmöntalteenottohankkeen. Sen edut on huomattu ensimmäisten käyttökuukausien aikana kylmistä talvipäivistä huolimatta. Ekologisuus ja energiaomavaraisuus kiinnostavat taloyhtiöitä asumiskustannusten noustessa.

Mukaan yhteishankkeeseen lähtivät naapuritaloyhtiöt As Oy Soukanharju, As Oy Vuorenraitti ja As Oy Satoväylä. Idea maalämmön hankkimisesta tuli lähistöllä sijaitsevan As Oy Puntarpään käynnistettyä oman maalämpöprojektinsa reilut kaksi vuotta sitten.

– Jonkun pitää vain olla ensimmäinen, joka tällaista yhteishanketta lähtee viemään eteenpäin, toteaa As Oy Soukanharjun hallituksen puheenjohtaja Irmeli Puurtinen.

Yhteensä energiakaivoja porattiin Soukanmäelle 49 kappaletta. Niiden yhteispituus on 15 kilometriä. Lämpöpumppuja kolmeen yhtiöön tuli yhteensä 18.

Taloyhtiöt ovat laskeneet yhteistyön säästäneen ainakin 100 000 euroa urakkahinnassa.

Kaukolämmön hinnoissa nostopainetta

Naapureilla oli jo ennestään hyvät välit ja yhteinen maalämpöhanke herätti heti kiinnostusta, sillä kaukolämmön hinta oli kaikissa yhtiöissä koettu kalliiksi. Vuosien 2009 – 2017 aikana kaukolämmön hinta Espoossa on noussut 34 prosenttia. Vuositasolla nousu on ollut reippaat neljä prosenttiyksikköä. Vesi ja sähkö eivät juuri ole kallistuneet.

– Vajaassa kahdessa kuukaudessa olemme säästäneet lämmityskuluissa 60 prosenttia euroissa mitattuna, vaikka säätötoimet ovat vielä kesken, kertoo As Oy Vuorenraitin hallituksen puheenjohtaja Juhani Lohilahti.

– Espoossa kaukolämmöntarjoaja ei salli kahta eri lämmitysmuotoa rinnakkain, joten meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin luopua kokonaan kaukolämmöstä, Lohilahti toteaa.

– Fortumin ehdoissa ei missään kielletä muita lämmitysmuotoja rinnalla. Päinvastoin, olemme avanneet avoimen kaukolämmön verkon ja ostamme asiakkailta myös hukkalämmön talteen. Lisäksi haemme pilottiasiakkaita erilaisille lämpöpumppuratkaisuille kaukolämmön rinnalle, kertoo Fortum Power & Heat Oy:n asiakkuusjohtaja Pasi Kokko.

– Ainakaan tässä vaiheessa kaukolämmöstä poissiirtyminen ei harmita, Lohilahti sanoo.

Kaukolämmön hinnassa on nostopaineita varsinkin pääkaupunkiseudulla, jonka pitäisi päästä eroon kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä.

Energiakaivoja porattiin Soukanmäelle yhteensä 49 kappaletta. Lämpöpumppuja kolmeen yhtiöön tuli yhteensä 18.

Investoinnit muuttuvat tuotoiksi

Investointien on laskettu maksaneen itsensä takaisin vuonna 2023 tai 2024. Silloin taloyhtiölle syntyy joka vuosi pelkkää säästöä, joka voidaan käyttää osakkaiden hyödyksi tulevissa remonteissa.

Lämmön talteenotto tehostui myös uusien koneiden myötä, eikä lämpö enää karkaa Espoon harakoille.

– Vanhojen huippuimureiden vikoja sai olla jatkuvasti korjaamassa eikä sekään ilmaista ollut, Puurtinen toteaa.

– Nyt poistopuhaltimia voidaan säätää portaattomasti ja automaattisesti etäohjauksen kautta, huomauttaa As Oy Satoväylän hallituksen puheenjohtaja Mikko Tiainen.

Soukanharjussa hoitovastiketta voitiin jo laskea 50 senttiä osakkeelta.

– Kun olemme saaneet tämän investoinnin maksetuksi, saa taloyhtiö puhdasta tuloa vuosittain lämmityskustannusten säästöistä, Puurtinen huomauttaa.

Lämpö on riittänyt

Kylmistä pakkaspäivistä huolimatta maaperästä on riittänyt taloihin lämpöä ja lämmintä vettä. Asukkaat eivät muutosta lämmitysmuodossa ole huomanneet, paitsi siten, että monella on nyt lämpimämpää kuin aiemmin.

– Nyt on päästy kertaluokkaa parempaan säädettävyyteen kiinteistön lämmityksessä ja poistoilman säädössä verrattuna vanhaan järjestelmään, Tiainen toteaa.

Kesällä kaivoista saadaan myös tarvittaessa viilennystä huoneistoihin.

Soukanharjussa hoitovastiketta voitiin jo laskea 50 senttiä osakkeelta.

Länsimetron jatko vaikutti suunnitelmiin

Suunnitteluun haluttiin käyttää paljon aikaa hyvän lopputuloksen saamiseksi.  Sähköliittymätehoissa otettiin huomioon myös tulevaisuudessa mahdollisesti tulevat sähköautojen latauspisteet. Yhden taloyhtiön muuntamohuoneisto oli tullut käyttöikänsä päähän, ja Caruna oli ilmoittanut tekevänsä puistomuuntamon sen tilalle.

Satoväylän tontin alla kulkee osittain Länsimetron tuleva jatko ja tontti sijaitsee Soukan metroaseman asema-alueella. Espoon kaupunki pakkolunasti Satoväylän tontin maanalaiset alueet. Tämä vauhditti maalämpöhankkeen läpivientiä merkittävästi pakkolunastusprosessin vahingonkorvausvelvollisuuden vielä ollessa voimassa. Luonnollisesti lämpökaivoja ei voitu porata metrotunnelin kohdalle. Lähimmistä lämpökaivoista jäi matkaa tulevan metrotunnelin seinään kymmenen metriä.

Kallion säröttyminen yllätti Satoväylän tontilla.

– Kaivojen pituus jäi sen vuoksi naapureita lyhyemmäksi, Tiainen toteaa.

Espoon kaupunki on suunnitellut lisärakentamista muun muassa Soukanharjun tontille, mutta energiakaivojen päälle rakentaminen ei nyt onnistu.

Ongelmitta ei ole päästy

Maalämpölaitteiden sovittaminen vanhoihin teknisiin tiloihin voi olla hankalaa. Lisäksi laitteiden matalataajuinen hurina voi resonoida yllättävissä paikoissa taloissa. Ongelmia on ilmennyt muutamissa huoneistossa. Äänet eivät häiritse lämmönjakohuoneen yläpuolisissa asunnoissa, vaan saattavat hypätä jopa kerroksia ylemmäs.

– Ulkopuolinen taho teki melumittaukset Soukanharjussa ja antoi meille toimenpidesuositukset, jotka esitämme urakoitsijalle, Puurtinen kertoo.

– Onneksi kaikki ongelmat ovat korjattavissa, hän huokaisee.

Laitteiden alle on esimerkiksi vaihdettu paksummat kumimatot ja niitä on myös säädetty.

– Meidän 1960- ja 1970-luvulla rakennetut talomme eivät täytä nykyisiä rakennusmääräyksiä. Esimerkiksi lattiavalu on puolet ohuempi. Laatta värähtelee merkittävästi enemmän kiertovesi- ja maalämpöpumppujen voimasta kuin nykyisten määräysten mukaan toteutetut kellarien lattiavalut. Maalämpöjärjestelmän suunnittelijat eivät ottaneet tätä huomioon, Tiainen toteaa.

– Lisäksi lämmönjakohuoneet ovat matalia, ja niissä on 5 – 10 laitetta rivissä. Niistä lähtevää konserttia ei voitu etukäteen tietää, Lohilahti muistuttaa.

Pieniä ongelmia käyttöönotossa on ollut, joten tilaajien oma aktiivisuus on ollut tärkeää. Maallikonkin on hyvä kysyä ja kyseenalaistaa, jos jokin laite ei tunnu toimivan kunnolla.

– Myyjäpuolen osaaminen ja kriisiviestintä ei välttämättä ole aina ihan asiantuntevaa, valitettavasti, Tiainen huomauttaa.

– Urakoitsijoiden välinen huono kommunikointiyhteys hieman yllätti urakan aikana, asioita olisi voitu koordinoida paremmin yhdessä, Lohilahti toteaa.

Etäseuranta koukuttaa

Taloyhtiöt saavat kaiken tarvitsemansa tiedon etäseurantojen kautta. Sovellukset ovatkin puheenjohtajilla ahkerasti käytössä.

– Kyllä tuo data on koukuttanut seuraamaan kulutusta, Lohilahti toteaa.

Tärkeää on ollut myös kouluttaa huoltoyhtiön henkilökunta huoltamaan koneita. Hallitusten puheenjohtajat ovat omasta mielenkiinnostaan osallistumassa samaan koulutukseen. Laitetoimittajan kanssa on myös sovittu jatkohuollon järjestämisestä.

Mikko Tiainen on tyytyväinen säädettävyyden parantumiseen talotekniikassa.

Tiedottaminen tärkeää

Asukkaita tiedotettiin projektin aikana kolmisenkymmentä kertaa. Alueen asukkailla on myös oma Facebook-ryhmä.

– Tiedottaminen on todella tärkeää tällaisessa hankkeessa, Puurtinen muistuttaa.

Vääriltä huhuilta on saanut katkoa siipiä.

– Jopa ahventen väitettiin kaikkoavan Kivenlahdesta maalämpöhankkeen myötä, Puurtinen naurahtaa.

– Muutosvastarinta oli yllättävän yleistä, Tiainen toteaa.

– Loppujen lopuksi taloyhtiöissä on oltu pääosin tyytyväisiä päädyttyyn ratkaisuun, Lohilahti sanoo.

Yhdessä opittiin

Tiedon jakaminen on ollut tärkeää taloyhtiöille. Puheenjohtajat ovat kokeneet, että kolmella yhtiöllä on parempi neuvotteluvoima kuin niillä olisi ollut yksinään. Sopimusten teossa ja kustannuksissa on hyödytty, sillä urakoitsijat ovat voineet toimia pidempään samalla alueella ja työmaa on tarvinnut perustaa vain kerran. Soukanharju pystyi tarjoamaan jopa majoitustilat urakoitsijoille projektin ajaksi. Suunnittelua helpotti, että talot ovat lähes identtiset.

– Samoja virheitä ei toistettu, vaan virheet pyrittiin ennaltaehkäisemään yhdessä, Lohilahti toteaa.

Tulevaisuudessa ekomäellä voidaan nähdä myös aurinkopaneeleita talojen katoilla. Ehkä nekin hankitaan yhdessä.

Soukan ekomäen kumppanit

  • Suunnittelu ja valvonta: Niilo Tervo Group Oy
  • Energiakenttien toteutus: Rototec Oy
  • Laitteisto ja asennukset: Koja Oy
  • Sähkötyöt: Eltelnetworks Oy, Certimo Oy ja Järvenpään Sähkö Oy
  • Isännöinti: Isännöintiverkko
  • Huoltoyhtiö: Soukan Huolto.

Juttua muokattu 17.4.2018 klo 15:45: “osaketta voitiin laskea 50 senttiä neliöltä” muotoon 50 senttiä osakkeelta.

Juttua muokattu 19.4.2018 klo 14:59: Muokattu ensimmäistä väliotsikkoa sekä lisätty Fortum Power & Heat Oy:n kommentti. Juhani Lohilahden kommenttia muokattu kaukolämpöön siirtymistä koskien  ja poistettu Mikko Tiaisen kommentti koskien kaukolämmön lisäenergian myyntiehtoja.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti