Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Tällä hetkellä jo yli puolet pientalorakentajista valitsee maalämmön. Olemassa oleviin taloihin lämpöpumppuja asennetaan yli 50 000 kappaletta vuodessa. Motiva arvioi lämpöpumppumarkkinan kasvavan Suomessa jatkossa erityisesti suurkohteissa.
Lempäälän energiayhteisö- eli LEMENE-hanke on valittu yhdeksi työ- ja elinkeinoministeriön energiateknologian kärkihankkeeksi vuonna 2017. Perusajatuksena on rakentaa älykäs ja energiaomavarainen toimintaympäristö, jolla turvataan alueen energiansaanti. Tavoitteena on muun muassa uusiutuvan energian tuotannosta johtuvan sähkötehon vaihtelun tasapainottaminen.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava nopeassa aikataulussa. Energiajärjestelmän murros koskettaa kaikkia suomalaisia, ja sitä koskevat päätökset edellyttävät asiantuntemusta energia-alaa laajemmalta alueelta. Siksi Aalto-yliopisto ja Sitra päättivät järjestää Murrosareenan, joka kokosi yhteen 23 suomalaista asiantuntijaa, vaikuttajaa ja visionääriä yhteiskunnan eri sektoreilta.
Kiinteistöliiton energia-asioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy korostaa riippumattoman asiantuntijan merkitystä taloyhtiön lämpöpumppuhankkeissa. Kun taloyhtiö harkitsee lämmitystavan muutosta kaukolämmöstä maalämpöön, puolueeton asiantuntija on tärkeää ottaa mukaan heti hankkeen alkuvaiheesta lähtien. ”Puolueettoman asiantuntijan käyttäminen on tärkeää aina hankesuunnittelusta lähtien.
Suomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 % on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Realia Isännöinti selvitti lokakuussa 2017 asunto-osakeyhtiössä asuvien suomalaisten näkemyksiä energian säästöön tähtäävistä hankkeista.
Rakennuksilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomessa rakennusten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää arviolta jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ja uudisrakennuksiin toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja. Tätä edistääkseen WWF, SYKE ja SYKLI ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja ilmastokelpoisuutta.
Asumiseen kului 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2016. Kulutus kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosi 2016 oli selvästi kylmempi kuin vuosi 2015, vaikka vuoden lämmitystarve oli edelleen pitkän aikavälin lämmitystarvetta matalampi.
Energiatehokas valaistusratkaisu ja hyvä valaistuksen ohjaus voi tuoda jopa 90 prosentin säästön valaistuskuluihin kunnissa ja yrityksissä. Kokonaiskustannuksiltaan edullisimman vaihtoehdon paljastaa investointivaiheessa toteutettu elinkaarikustannusten vertailu. Elinkaarikustannusten vertailu ei ole käytännössä aina helppoa, kun tarjouksia ja valaistusratkaisuja pyydetään useilta eri toimittajilta. – Tilaajien kannattaa olla tarjouksia vertaillessa tarkkana ja vaatia läpinäkyvyyttä laskelmilta, ettei taustalaskelmilla pelata ja saada oman yrityksen […]
Nupit on kaakossa, mutta patteri pysyy kylmänä. Tai yksi patteri on kylmä, vaikka muut lämmittävät mukavasti. Kylmä lämmityspatteri ei aina tarkoita vikaa lämmitysjärjestelmässä.
Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Liian korkea sisäilman lämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita ja väsymystä.
Viime vuonna Ruotsissa päästiin poliittiseen sopuun uusiutuvan energian osuuden voimakkaasta kasvattamisesta. Siksi täytyy myös jakeluverkkoa kehittää, jotta se soveltuisi uusiin vaatimuksiin, sanovat Ruotsin Rakennusteollisuuden (Sveriges Byggindustri) toimitusjohtaja Catharina Elmsäter-Svärd ja Ruotsin energia-alan yritysten etujärjestön toimitusjohtaja Pernilla Winnhed Dagens Industrin verkkolehdessä. Sähköverkon parantamista vaatii heidän mukaansa myös Ruotsin voimakas väestönkasvu (yli miljoona uutta ruotsalaista hiukan yli […]
Rakennetun ympäristön energiaviisauden edistämiseksi vuonna 2010 käynnistetty toimintaohjelma ERA17 päättyy suunnitellusti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Rakennetun ympäristön energiankulutus on laskenut tasaisesti koko ohjelman ajan. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta on lisääntynyt, ympäristömerkittyjen rakennuskohteiden ja paikallisten energiaviisaiden ratkaisujen määrä kasvanut ja yhteistyö alan toimijoiden välillä tiivistynyt.