”Sähkömarkkinalainsäädäntöä on kehitettävä nopeasti mahdollistamaan aurinkosähkön hyvityslaskentamalli”, kommentoi Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy työ- ja elinkeinoministeriön asettaman älyverkkotyöryhmän loppuraporttia. Työryhmä luovutti raportin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle keskiviikkona 24.10.
Valtioneuvoston selonteossa energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 todetaan, että valtaosa sähkönpientuotannon potentiaalista on asuinrakennuksissa. Potentiaalin toteutuminen edellyttää, että aurinkosähkön hyvityslaskentamalli on myös lainsäädännön puolesta mahdollinen.
Petri Pylsy edusti Kiinteistöliittoa työryhmässä, joka työskenteli kahden vuoden ajan selvittääkseen älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä oli luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Työryhmä ehdottaa keskiviikkona julkistetussa raportissaan muun muassa positiivista suhtautumista energiayhteisöihin, sähkönsiirron kiinteän maksun korvaamista tehokomponentilla ja kulutusjoustoratkaisujen syntymistä kilpaillun liiketoiminnan kautta.
– Suomen etu energiamurroksessa ovat lähes 90 000 luontaiseksi energiayhteisöksi soveltuvaa toimijaa eli asunto-osakeyhtiöt, Pylsy sanoo.
Työryhmän linjauksen mukaisesti positiivista suhtautumista energiayhteisöihin tarvitaan, jotta asunto-osakeyhtiössä asuvat saadaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa omakotitaloissa asuviin. Nykyinen sähkömarkkinalainsäädäntö ei esimerkiksi mahdollista taloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmän toteuttamista kustannustehokkaimmalla tavalla. Osakkaat eivät tyypillisesti pysty saamaan täysimääräistä hyötyä yhteisön tuottamasta sähköstä, koska kiinteistösähkön kulutuksen jälkeen ylijäävän tuotannon oletetaan aina siirtyvän sähkönsiirtoyhtiön verkkoon. Käytännössä ylijäämä kuitenkin käytetään pääosin oman taloyhtiön asunnoissa.
Ensimmäinen askel kohti energiayhteisöjä olisi mahdollistaa asunto-osakeyhtiöissä niin sanottu hyvityslaskentamenettely. Tämä ratkaisu olisi resurssitehokas hyödynnettäessä jo asennettujen älykkäiden sähkömittareiden mittaustietoja. Aurinkosähköstä saatavaa hyötyä jaettaisiin laskennallisesti taloyhtiön osakkaille.
– Asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä rakentuu mahdollistavan, ei tiukasti rajoittavan sähkömarkkinalainsäädännön päälle. Mahdollistavan lainsäädännön päälle on hyvä rakentaa kustannustehokkaita, helposti ymmärrettäviä ratkaisuja täyttämään asiakkaiden tarpeet, Petri Pylsy toteaa.
Pylsyn mielestä sähkömarkkinoiden ja koko energiajärjestelmän kehittämisen on pohjauduttava lähtökohtaisesti markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Kuten työryhmäkin toteaa, markkinoiden hintasignaaleja ei pidä yrittää vahvistaa keinotekoisesti esimerkiksi suhteellisen sähköveron avulla.
Sähkömarkkinoiden murroksen taustalla on pyrkimys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen suosimalla sähköntuotannossa uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulivoimaa. Koska uusiutuvien energianlähteiden saatavuus vaihtelee olosuhteiden mukaan, myös kulutusta on kyettävä mukauttamaan tarjonnan mukaan.
– Taloyhtiöiden todellisen energiamurroksen keskiössä on suunnitelmallinen kiinteistöpito. Teknisten ratkaisujen suunnittelussa aina sähköautojen latauspisteistä lämpöpumppuihin on otettava entistä paremmin huomioon energiankulutuksen lisäksi myös hetkelliset kulutushuiput ja niiden hallinta, Pylsy sanoo.
Vantaalaisen As Oy Rautaluhdin katoille rakennettiin aurinkovoimala, jonka tuottamaa energiaa käytetään taloyhtiön sähkönkulutuksen kattamiseen. Ylijäämäenergia jaetaan osakkaiden kesken. Jakaminen onnistuu paikallisen verkkoyhtiön perustaman virtuaaliverkon kautta.
Taloyhtiöiden asukkaat voivat hyödyntää aurinkopaneeleiden tuottamaa sähköä omassa taloudessaan energiayhteisön avulla. Energiayhteisö tarkoittaa taloyhtiön osakkaiden yhteenliittymää, joka perustetaan yhteistä sähköntuotantoa varten.
Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva As Oy Melkonkatu 5 vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Projekti vei monta vuotta ja vaati huolellista suunnittelua ja hallituksen puheenjohtajan tiivistä valvontaa. Se oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista, sillä yhtiö on nyt lähes nollaenergiatalo.
Hellejaksot lisääntyvät Suomessa ja sen myötä korostuu myös jäähdytyksen merkitys. Helsingissä helpotusta helteeseen tuo kaukojäähdytys. Kaukojäähdytykseen voi liittyä, jos sijaitsee kohtuullisen lähellä jo olemassa olevia kaukojäähdytysverkostoja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään