Palovaroittimien toimimattomuus tai turhat hälytykset eivät yleensä johdu palovaroittimen ominaisuuksista, vaan sen käyttäjästä, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Tukes on testauttanut Suomessa myytäviä palovaroitinmalleja niiden savuherkkyyden varmistamiseksi. Testeissä on selvinnyt, että yhtä lukuun ottamatta kaikki palovaroitinmallit täyttävät vaatimukset.
Mikäli palovaroitin ei toimi, vika ei siis ole itse varoittimessa. Tukesin mukaan yleisimmin syynä on käyttäjästä johtuva tekijä, kuten puuttuva tai toimimaton paristo tai se, että palovaroitinta ei ole asennettu lainkaan.
Turhien hälytysten syynä on usein se, että palovaroitin on väärässä paikassa. Esimerkiksi liian lähelle ilmanvaihtoa asennettuun palovaroittimeen kertyy pölyä, mikä voi aiheuttaa virheellisiä hälytyksiä.
Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien sijainnin muuttaminen jälkikäteen on yleensä työlästä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Siksi varoittimen paikka on suunniteltava jo etukäteen. Apua oikeaan sijoitteluun saa palovaroittimen valmistajan asennusohjeista.
Palovaroitin on lähtökohtaisesti asennettava kattoon. Se voidaan asentaa seinään vain silloin, kun asennusohje ei mahdollista kattoasennusta.
Tukes muistuttaa, että palovaroittimien tulee olla standardin SFS-EN 14604 mukaisia, ja niissä tulee olla CE-merkintä.
Pelastuslain muutoksen vuoksi kuluvan vuoden alusta lähtien palovaroittimen hankinnasta ja kunnossapidosta on vastannut rakennuksen omistaja.
Tukesin tekemästä kyselystä selviää, että palovaroittimien myynti kasvoi vuonna 2025 kolminkertaiseksi verrattuna aiempiin vuosiin. Syynä oli erityisesti paristokäyttöisten palovaroittimien uusiminen taloyhtiöissä.
Vuoden alussa voimaan tullut pelastuslain muutos siirsi palovaroittimien hankinnan, asennuksen ja toimintakunnon varmistamisen taloyhtiölle. Jos taloyhtiö ei huolehdi velvoitteistaan, seuraukset voivat ilmetä viranomaisten ja vakuutusyhtiön sanktioina ja korvausvastuuna vahinkotapauksissa.
Tilaajille
Tammikuun alusta alkaen vastuu palovaroittimista siirtyy osakkaalta taloyhtiölle. Myös tiettyjen taloyhtiön hallintoon liittyvien erityistilanteiden hoitaminen kuuluu vastedes uudelle virastolle.
Lämmönjakohuone on talon lämmityksen sydän. Kun tarkistat oikeat asiat säännöllisesti, ehkäiset ongelmia ja varmistat lämmönjakokeskuksen tehokkaan toiminnan. Lämmönjakohuone kannattaa tarkistaa silmämääräisesti vähintään ennen lämmityskautta ja sen jälkeen.
Fortum
As Oy Inkoon Pankkitalossa yhteistyö hallituksen ja isännöitsijän välillä toimii esimerkillisesti. Hallituksen puheenjohtaja Irene Kvarnström ja isännöitsijä Petra Grönholm kuvaavat yhteistyötään sujuvaksi, avoimeksi ja ennen kaikkea luottamukseen perustuvaksi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään