Onko lämmönjakohuoneessa kaikki kunnossa? – Tarkista nämä 7 asiaa
Juttu tiivistettynä
Lämmönjakohuoneen säännöllinen tarkastus on tärkeää lämmitysjärjestelmän tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Tarkistettavia asioita ovat esteetön pääsy tilaan, siisteys, mahdolliset vuodot tai kosteus, laitteiden äänet, lämmitysverkoston paine sekä pumppujen toiminta.
Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on yleensä 20–25 vuotta, ja uusimistarve kannattaa arvioida ajoissa häiriöiden ilmetessä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Lämmönjakohuone on talon lämmityksen sydän. Kun tarkistat oikeat asiat säännöllisesti, ehkäiset ongelmia ja varmistat lämmönjakokeskuksen tehokkaan toiminnan.
Kaukolämpölaitteet eivät tavallisesti tarvitse säännöllistä huoltoa. Lämmönjakohuone kannattaa kuitenkin tarkistaa silmämääräisesti vähintään ennen lämmityskautta ja sen jälkeen.
Tarkista ainakin nämä asiat säännöllisesti:
Onko pääsy lämmönjakohuoneeseen esteetön?
Esteetön pääsy lämmönjakohuoneeseen varmistaa, että kaukolämmön pääsulut voidaan tarvittaessa sulkea nopeasti ja huoltotyöt tehdä viivytyksettä.
Taloyhtiön tulee varmistaa, että huoltohenkilöstö ja kaukolämpöyhtiön asiantuntijat pääsevät tilaan myös lukitusmuutosten jälkeen. Jos kaksoispesälukko poistetaan, kiinteistöön on asennettava putkilukko.
Onko lämmönjakohuone siisti?
Lämmönjakohuone ei ole varasto tai kuivaushuone. Pidä tila paloturvallisuuden vuoksi siistinä ja varmista, että sulkuventtiileille, mittauskeskukselle ja lämmönjakokeskukselle pääsee esteettä myös häiriötilanteissa.
Ylimääräiset tavarat voivat vaurioittaa laitteita ja kastua vuototilanteessa. Varmista myös, että vesi pääsee esteettä lattiakaivoon eikä kaivo ole tukossa.
Näkyykö merkkejä vuodosta tai kosteudesta?
Jos havaitset lämmönjakohuoneessa vettä, vuotojälkiä tai tummuneita eristeitä, selvitä niiden syy. Ne voivat viitata kosteuteen tai alkavaan vuotoon.
Ota tarvittaessa yhteyttä kiinteistöhuoltoon tai urakoitsijaan. Jos vuoto on mittauskeskuksessa tai pääsuluissa, ota yhteyttä kaukolämpöyhtiöön.
Kuuluuko laitteista poikkeavia ääniä?
Veden virtaus ja pumppujen tasainen hurina ovat normaaleja ääniä. Sen sijaan voimakas kohina, kolina tai naksutus voi viitata häiriöön.
Paikanna mahdollisuuksien mukaan, kuuluuko ääni pumpusta, säätöventtiilistä vai muusta osasta. Ota tarvittaessa yhteyttä kiinteistöhuoltoon tai urakoitsijaan.
Onko lämmitysverkoston paine sopiva?
Tarkista lämmitysverkoston paine painemittarista erityisesti pattereiden ilmauksen yhteydessä. Sopiva paine määräytyy kiinteistön mukaan. Ohjeelliset arvot ovat:
– matalissa pientaloissa noin 0,8–1 bar
– korkeammissa rakennuksissa noin 1,5 bar
Muistisääntö: 1 bar vastaa noin 10 metrin vesipatsaan korkeutta.
Lämmitysverkoston paineen on oltava paisuntasäiliön esipainetta suurempi mutta varoventtiilin avautumispainetta pienempi.
Jos paine on laskenut, lisää järjestelmään vettä täyttöventtiilistä. Näin lämmitysvesi kiertää myös verkoston ylimmissä kohdissa.
Ovatko pumput toiminnassa?
Lämmitysjärjestelmä toimii pääosin automaattisesti. Lämmönjakokeskus säätää lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa yleensä ulkolämpötilan mukaan.
Pidä lämpimän käyttöveden kiertopumppu jatkuvasti käynnissä myös kesällä.
Lämmityspumppu voi pysähtyä automaattisesti kesätoiminnon vuoksi. Jos pumppu ei käy, tarkista ensin kesätoiminto ja varmista sitten, että pumpun sulake on päällä, sillä pysähtyminen voi johtua myös sähköviasta.
Jos olet epävarma, ota yhteyttä kiinteistöhuoltoon tai alan ammattilaiseen.
Ovatko lämpötila ja valaistus sopivat?
Pidä lämmönjakohuoneen lämpötila ympäri vuoden alle 35 asteessa. Varmista myös riittävä ilmanvaihto ja hyvä valaistus.
Milloin laitteisto kannattaa uusia?
Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on yleensä 20–25 vuotta, mutta yksittäisiä osia voidaan joutua vaihtamaan aiemmin. Uusimistarve kannattaa arvioida ajoissa, jos laitteisto lähestyy käyttöikänsä loppua tai siinä esiintyy toistuvia häiriöitä.
Asiantuntijoina: Fortumin tekniset asiantuntijat Annaleena Väkeväinen ja Elsa Heinolainen.
Tarjoamme kaupunkilaisille luotettavaa, huoletonta ja hinnaltaan kilpailukykyistä kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Laajasta palveluvalikoimastamme löytyy ratkaisut jokaisen kiinteistön tarpeisiin, on kyse sitten lämmityksen älykkäästä optimoinnista, hintatakuusta tai päästötavoitteiden saavuttamisesta. Jo tänä päivänä tuotantomme perustuu puhtaaseen sähköön ja energian kierrätykseen, ja kokonaan hiilineutraaliksi tuotantomme muuttuu vuonna 2029.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiöllä on vastuu kiinteistön kunnossapidosta. Jos taloyhtiö laiminlyö velvollisuutensa, viranomaisilla on useita keinoja puuttua tilanteeseen. Viime kädessä voidaan päätyä käräjille.
Asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuuta koskevat säännökset ovat niukat ja yksinkertaiset. Siitä huolimatta tai sen vuoksi kunnossapitovastuiden hahmottaminen taloyhtiön, isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön arjessa tuottaa välillä vaikeuksia.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on esitettävä vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa niin sanottu kunnossapitotarveselvitys. Sen tarkoituksena on kiinnittää osakkaiden huomio tulevaan kiinteistönhoidon tarpeeseen ja lisätä kiinteistönpidon suunnitelmallisuutta.
Asunto-osakeyhtiöiden tietoja on viime vuosina kerätty huoneistotietojärjestelmään useassa eri vaiheessa. Mitä velvollisuuksia taloyhtiöillä on, ja mitä osakkaan tulee tehdä? Suomen Kiinteistölehti kokosi tietopaketin aiheesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään