Ensimmäiset viikot perheemme esikoisen kanssa ovat jääneet ikuisesti mieleeni. Kesä oli todella kuuma, ja helle teki yläkerran makuuhuoneesta nukkumiseen kelvottoman. Siirsimme patjat alakerran lattialle, missä olosuhteet olivat huomattavasti miellyttävämmät. Sittemmin kotiimme on hankittu viilentävä ilmalämpöpumppu.
Taloyhtiömme ei ole helteen kanssa yksin. Vaikka Suomen kesät eivät ole veljeksiä keskenään, ilmastonmuutos tekee edetessään kesäkuukausista aiempaa tukalampia. Perinteisesti rakennuskannassamme on panostettu pakkasen pitämiseen ulkona, mutta nykyisin huomiota tulisi kiinnittää enemmän toiseen äärilaitaan.
Uudisrakennuksissa näin onkin. Rakennusmääräykset säätelevät uusien asuinrakennusten suurinta sallittua lämpenemistä. Vanhoissa kiinteistöissä tällaista määräystä ei ole, vaikka niissäkään kotien lämpötila ei saisi ylittää asumisterveysasetuksessa säädettyä 32:ta astetta.
Valtaosassa taloyhtiöistä on huoneistoja, jotka lämpenevät kesäaikaan liikaa. Koneellisen viilennysratkaisun on kuitenkin hankkinut vain vähemmistö. Kuinka vanhaa asuinrakennusta kannattaisi viilentää? Keinoja on monia, mutta hinta ja tekniset mahdollisuudet tuovat rajoituksia. Esimerkiksi parvekkeen puuttuminen estää huoneistokohtaisen ilmalämpöpumpun, ellei koko taloyhtiö lähde mukaan yhteiseen järjestelmään.
Perinteisiä menetelmiä ei niitäkään tule unohtaa. Esimerkiksi ikkunoihin asennettavat markiisit, sälekaihtimet ja aurinkosuojakalvot eivät vaadi suuria sijoituksia, ja asukkaita voi ohjeistaa oikeaoppisesta tuuletuksesta ja lämpöä tuottavien kodinkoneiden käytöstä.
Viilennyksen tarve sopii hyvin keskustelunaiheeksi kevään yhtiökokouksiin – ellei yhtiössä ole päästy jo päätöksentekovaiheeseen.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään