Suomen tasavallan viettäessä 100-vuotisjuhlavuottaan, juhli Suomen Kiinteistöliitto 110-vuotisuuttaan Helsingissä 9.2. juhlaseminaarin merkeissä. Kun Viipurin kaupungin Talonomistajainyhdistystä edustanut Juho Lallukka kopautti nuijaa Helsingissä vuonna 1907 olivat paikalla kaikki silloiset talonomistajayhdistykset, ja tuo kokoontuminen on nykyisen Kiinteistöliiton alkuhetki.
Tämän jälkeen on kuljettu merkittävä historia tähän päivään. Yksi merkittävä vuosi on 1926 jolloin erillinen asunto-osakeyhtiölaki näki päivänvalon. Se merkitsi käytännössä kansankapitalismiin siirtymistä, mutta mikä vielä tärkeämpää, mahdollisuutta tavallisille ihmisille omistusasuntoon. Urho Kekkoselta, silloiselta pääministeriltä ja myöhemmältä pitkäaikaiselta presidentiltä, ilmestyi Helsingin olympialaisvuonna 1952 kirja ”Onko maallamme malttia vaurastua?”. Kekkosen ja kirjan viestinä oli, että maata oli teollistettava voimakkaasti. Oli investoitava, johon tarvittiin pääomia. Kulutuksesta piti hieman tinkiä, jotta vaurastuttaisiin.
Olen usein pohtinut asunto-osakeyhtiöjärjestelmämme, joka sinällään on poikkeuksellinen niin Euroopan kuin maailmankin mittakaavassa, merkitystä kansantaloutemme kehittymiseen. Kansalaiset säästivät omistusasuntojaan ja niiden maksamista varten, ja tuota rahaa rahoitusjärjestelmä pystyi puolestaan suuntaamaan nimenomaan positiiviseen yhteiskuntakehitykseen, pääomaköyhänä aikana. Olen odottanut että joku tekisi asiasta väitöskirjan.
Mainitussa Kiinteistöliiton juhlassa jaettiin osallistujille Martti Lujasen, Esko Nurmen ja Laura Puron kirja ”Kansan osake, suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet”, jonka julkaisijana toimii Kiinteistöliitto. Kyseinen 246-sivuinen kirja odottaa vielä omassa kirjapinossa aivan päällimmäisten luettavien joukossa, ja tulen kirjan ehdottomalla mielenkiinnolla lukemaan.
Sisällysluettelon mukaan Esko Nurmi kirjoittaa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän synnystä 1864-1939 otsikolla ”Pienistä pääomista syntyy talo”, Laura Puron jatkaessa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän laajenemisen ja syvenemisen merkeissä käsitellen vuosia 1939-2010 otsikolla ”Suomalaisen asumisen kivijalka”, jonka jälkeen Martti Lujasen osuutena on ”Meillä ja muualla” otsikon voimin asunto-osakeyhtiö kansainvälisessä vertailussa. Kaikki osiot ovat erittäin mielenkiintoisia aiheita.
Toivoisin että jokainen kyseisen historiakirjan lahjaksi juhlaseminaarissa saanut, ja myös mahdollisimman moni kiinteistöalan osaaja, tutustuu kirjaan ja sen lukee. Vanha totuus, eli jos emme tunne historiaamme, emme ymmärrä nykypäivää, ja vielä vähemmän ymmärrämme ja voimme tällöin suunnitella tulevaisuuttamme, pitää nimittäin edelleen paikkansa.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään