Poreilua isännöintialalla

Suomessa on noin 800 isännöintiyritystä ja isännöintiala työllistää noin 5000 ammattilaista, joista päätoimisia isännöitsijöitä on noin 2500. Isännöintipalvelua ostaa puolestaan noin 50 000 taloyhtiötä. Isännöinti on mukana vuosittain noin 7 miljardin euron hankinnoissa. Kaikista isännöintialan työntekijöistä noin 30 % on naisia.

Isännöinti alana on merkittävän kehityksen keskellä. Ydinkysymyksiä on miltä tulevaisuuden isännöinti näyttää ja miten sitä johdetaan. Maan sisäinen muuttoliike vaikuttaa myös isännöintiin, samoin kuin väestön ja rakennusten ikääntyminen, luoden väkisinkin uusia hyvinkin erilaisia palvelutarpeita. Kotona asutaan pidempään ja huonokuntoisempina, ja suurien 1970-1980 rakentamisvuosikymmenien asuinrakennukset saavuttavat korjausikänsä. Monikulttuurisuuden kasvu tuo myös omat vaateensa.

Digitaalisuus ja sen mukaan tulo yhteiskunnassamme kaikkialla luo lisää asukkaiden odotuksia palveluista. Nykyisten nuorten ja tulevien nuorten kohdalla tilanne odotusten ja vaatimusten suhteen on aivan toisenlainen, kuin vanhempien ikäluokkien. Toisaalta digitaalisuus ja sen hyödyntäminen voivat olla ainakin joillekin isännöintiyrityksille mahdollisuus oman toiminnan tehostamiseen, samoin kuin uusien palvelujenkin rakentamiseen.

Nykyiseen isännöintialan noin 300 miljoonan euron vuotuisen liikevaihtoarvon markkinaan Isännöintiliitto näkee erityisesti seuraavat tulevaisuuden keskeiset haasteet: muuttuva lainsäädäntö, asiakastarpeiden erilaistuminen, kokeneiden isännöitsijöiden jääminen eläkkeelle, yritysten johtaminen ja osaamisen kehittäminen, osakkaiden ja asukkaiden varojen riittävyys tarvittaviin investointeihin.

Tehtävää riittää, semminkin kun vuonna 2004 perustettu Suomen Isännöintiliitto, jonka perustajina olivat Suomen Isännöitsijäliitto, Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt KIHO ja Isännöintiyritysten liitto, on ollut viimeiset pari vuotta omanlaisessasan turbulenssissa. Sisäisesti on puhuttu pienistä ja suurista isännöintiyrityksistä, niiden erilaisista näkökulmista alaan. Tämä varmaankin osaltaan vaikutti siihen että liittokokouksessa viime syksynä monenlaisten junttakokousten ja lobbausten lopputuloksena kyseinen asetelma tuli esiin liiton puheenjohtajaäänestyksessä, johon toki vaikutti myös moni muukin asia. Uuden puheenjohtajan ja hallituksen myötä tultiin pian tilanteeseen jossa liiton vuodesta 2004 tehtävässään toiminut toimitusjohtaja sai lähteä.

Liiton ja isännöintialalla toimivien suurimpien yritysten parissa puuhaa, tai on itse asiassa puuhannut jo muutaman vuoden, Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Mainitut toimijat ovat kuin löyhässä hirressä, tietämättä mistä heitä syytetään. Eiköhän sekin aikanaan selviä. Tällaisten prosessien ja Suomen oikeusprosessien pitkäkestoisuudet ovat saaneet viime vuosina Euroopan Unioninkin antamaan ukaaseja Suomen suuntaan siitä, että ne eivät ole omiaan ylläpitämään kuvaan Suomesta eurooppalaisena oikeusvaltiona kyseisissä toiminnoissa.

Vaikka isännöintialalla poreileekin, on nyt syytä antaa kaikki työrauha liiton uudelle puheenjohtajalle ja hänen johtamalleen hallitukselle, samoin kuin valittavalle uudelle johdolle ja hänen tiimilleen. Teot saavat puhua puolestaan, ja jatkossa asiapohjalta tulee niitä tarkastellen ja niistä keskustellen, jatkopäätöksenteon aika. Tulevaisuuden rakentaminen on tärkeä asia.

Isännöintiala osana merkittävää kiinteistöalaa on tärkeä jo yhteiskuntamme kehityksenkin kannalta, unohtamatta kaikkea inhimillistä elämän toimintaa mitä kiinteistöissä tapahtuu. Kiinteistöissä on suurin kansallisvarallisuutemme, ja siksi ei voi olla saman tekevää miten niitä hoidetaan, muistaen samalla kaiken sen mitä kiinteistöissä tapahtuu, elävän elämän muodossa.

Kiinteistöalalla toimivien liittojen hyvä ja sujuva, toisiaan kunnioittava ja arvostava yhteistyö, edunvalvonta, on ensiarvoisen tärkeätä. Sitä kautta pystytään myös vaikuttamaan, lähtien liikkeelle yhteisistä intresseistä.

Markkinatalouden lakien mukaisesti isännöintiyritykset toimivat avoimella markkinalla, ja kilpailun kautta toiminnot kehittyvät, koko kansantaloutemme hyväksi. Ja parhaat pärjäävät. Ainakin paremmin kuin muut.

Timo Multanen

Kirjoittaja on REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Hänellä on yli 40 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistö- ja isännöintialalta. Timolla on laaja kansainvälinen kokemus ja kontakteja ympäri maailmaa. Hän on toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Vapaa-ajallaan Timo harrastaa gastronomiaa ja viinejä, sekä kirjallisuutta, matkailua, musiikkia ja sulkapalloa.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje