Takavuosien Tankki täyteen tv-sarjassa huoltamoyrittäjä Sulo Vilen perusteli vaimolleen omia hankintojaan ”kun sain niin halvalla” –selityksellä. Monet kerrostaloyhtiöt voivat perustella hissin hankkimista hissittömään kiinteistöön samoin – ainakin silloin, kun taloyhtiö on saanut hankkeeseen avustusta 50 %.
Hissittömiä kerrostaloja tosiaan tuetaan reilulla valtion avustuksella ja tämän lisäksi on olemassa vielä kuntakohtaisia lisiä. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on porkkanoinut hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin peräti 15 %:n lisäavustuksella. Taloyhtiö voi siis käytännössä saada hissittömään taloon nykyaikaiset hissit vain 35 %:n osuudella todellisesta, kilpailutetusta hinnasta.
Tästä huolimatta Tampereella hissittömät kiinteistöt eivät ole jonottamassa avustuspäätöksiä. Tuntuu ihmeelliseltä, miksei edes 65 %:n tuki houkuta hissihankkeisiin. Muutamia rohkeita toki on, mutta ennen kaikkea asunto-osakeyhtiömuotoisissa taloyhtiöissä ei tukia ole lähdetty hyödyntämään.
Taloudellinen kannattamattomuus ei ainakaan kuulosta uskottavalta perustelulta. Jos vanhaan kerrostaloon tehdään hyödyllinen ja uustuotannossa jo määräystenkin mukainen investointi, jonka todellisesta kustannuksesta tarvitsee rahoittaa vain reilu kolmannes, ei uskoisi huoneistokohtaisen hankekustannuksen jäävän osakkeenomistajan tappioksi edes huoneistoa myytäessä. Toki hissin rakentaminen on siltikin suuri investointi, mutta näillä toistaiseksi voimassa olevilla tukimuodoilla ja saatavalla hyödyllä on lyömättömän hyvä suhde. Kyseessä on siis jopa mahdollisuus, jonka ohi ei kannata nukkua.
Hissihankkeen suunnittelu tai valmistelukaan ei pitäisi olla jarruttava tekijä. Hissialan yrityksillä on valmiutta nopeastikin tulla kertomaan minkälaisia mahdollisuuksia talon hissittämiselle voisi olla. Hissin suunnitteluun ei myönnetä enää erillistä avustusta, mutta hissin suunnittelukustannukset huomioidaan rakentamisavustuksen yhteydessä.
Hissirakentamisen saralla on madaltunut muitakin kynnyksiä. Monissa kunnissa on hissin rakentamismääräyksiinkin viime aikoina voitu tehdä – tapauskohtaisesti – pieniä joustoja. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki puolestaan luo pohjan hissikustannusten jakamiselle kerroskorkeudesta koituvan hyödyn mukaan. Lisäksi hissialalla on tehty lujasti tuotekehittelyä, joka mahdollistaa hissiratkaisun yhä useampaan kiinteistöön. Matala korkotasokaan ei ole haitaksi.
Esteettömyyden edistämiseksi on tehty paljon. Luulenpa, että Sulo Vilenkin tekisi nyt hankintapäätöksen.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään