Sain seurata erinomaisia esityksiä Kiinteistöliiton 110-vuotisseminaarissa Isolla Kirkolla. Nostan esiin kolme kohtaa, jotka puhuttelivat itseäni eniten.
Ensinnäkin aivan uutena asiana opin, että asunto-osakeyhtiö on suomalainen ilmiö. Missään muualla ei tällainen omistustapa ja järjestely ole saavuttanut suomalaisia mittasuhteita. Tämä voisi siis olla edelleen potentiaalinen vientituote. Itsestäänselvyys, jota ei tule aina ajatelleeksi on se että jokaisen asunnon omistaa aina joku. Omistamisella on siis arvoa. Suomessa on 88 000 asunto-osakeyhtiötä. Näissä on noin 1,5 miljoonaa asuntoa ja 2,6 miljoonaa asukasta. 88 000 asunto-osakeyhtiötä asuttaa siis noin puolet suomalaisista. Kyseessä on siis kansallisomaisuus, jota me omistamme, hallinnoimme, huollamme ja asumme. Kolmas viisaus liittyy digitalisaatioon. Digitalisaatio parhaimmillaan on hyvää vuorovaikutusta.
On täysin käsittämätöntä, etteivät kaikki osakkeenomistajat ole kiinnostuneet sijoituksistaan. Vai onko niin, että taloyhtiöiden hallitukset hoitavat valtuutettuina asiat niin hyvin, ettei normiosakkaan kannata korvaansa lotkauttaa taloyhtiönsä asioihin.
Olen kuullut monen sanovan, että on valinnut kerrostaloasumisen siksi, ettei tarvitse seurustella naapurien kanssa, vaan saa olla omassa rauhassaan. Mainio ratkaisu, koska kaikki sujuu ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään. Toiset taas valittavat pienimmästäkin rasahduksesta ymmärtämättä, että tasossa muillakin on lupa asua ja elää…
On todennäköistä, että vuorovaikutuksen puute on ihmiselle suurempi riski kuin yhteisöllinen osallistuminen. On todennäköisempää, että yhdessä toimimalla saavutetaan parempia tuloksia kuin erakoitumalla.
On todennäköisempää, että tekniikka jatkossakin kehittyy nopeammin kuin ihmiset keskimäärin omaksuvat.
Ikääntymisestä puhutaan ”sairautena”, vaikka viimeisen 20 vuoden aikana yli 65 vuotiaiden pariutumine ja avioliitot ovat moninkertaistuneet verrattuna aikaisempaan. Jotkut ajattelevat kerrostaloja vanhusvarastoina ja toiset nuorten bilepaikkoina. Antakaamme kaikkien kukkien kukkia. Kukat eivät kuitenkaan kastelematta ja hoitamatta kukoista, joten ehdotan, että teemme omistajuusvallankumouksen:
- Aloitamme taloyhtiöissä keskustelun asumisen kehittämiseksi
- Katsomme omaisuutemme perään nenäämme pidemmälle
- Aloitamme omistajavallan palauttamistalkoot ja osallistumme yhtiökokouksiin
- Luemme omaisuudestamme laaditut tilinpäätökset huolella ja
- Hyväksymme vain sellaisen talousarvion joka kasvattaa omaisuutemme arvoa.
Hyvää ja vilkasta kokouskevättä osakkeenomistajille – osallistukaa ja pistäkäähän hallitukset ja isännöinti tiukoille, koska vain paineessa ja kovassa kuumuudessa timantit kypsyvät.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään