Asumisen verottamisella tuhkatkin pesästä?

Valtiovarainministeriö tiedotti 2.9.2022, että hallitus ei anna kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle tällä hallituskaudella. Näin ollen kiinteistöverotuksen perusteet säilyvät toistaiseksi ennallaan. Tämä oli hyvä, järkevä ja perusteltu päätös.

Pitkään valmistellusta kiinteistöveron uudistuksesta kirjoitti Jari Saario Kauppalehden kolumnissaan jo syksyllä 2018 osuvasti, että uudistus on täynnä satuhöttöä. Useissa länsimaissa kiinteistövero on selkeä vaihtoehto työn verottamiselle. Siis ansiotuloverotusta keveämmäksi ja kiinteistöveroa ylös. Menemättä Suomen uudistushankkeen yksityiskohtiin, lopputulema on: jos haluaa välttyä korotuksilta, on ainoa vaihtoehto myydä kaikki pois ja muuttaa vuokralle.

Itse kirjoitin tällä samalla blogipaikalla vuonna 2020 otsikolla ”Asuntopolitiikan pommi povella” vuokra-asumisesta ja siihen liittyvistä tuista ja vuonna 2021 edelleen otsikolla ”Asuntopolitiikan pommi on edelleen purkamatta.” Toin esiin tosiasian, että asumistukijärjestelmämme on pitemmän päälle kestämätön, ja perustelin tätä tilastotiedoin, joista yksi oli se tosiasia, että valtio käytännössä maksaa noin kolmanneksen Suomen vuokrista.

Suomen Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto ja Rakli ovat viime aikoina tuoneet voimakkaasti esiin, miten kiinteistöjen ja asuntojen omistajat kärsivät kustannuskriisistä, saaden kasvoilleen jatkuvasti märkää rättiä. Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvitys toi esiin kiinteistösähkön hinnan nousseen vuodessa 106 prosenttia. Kiinteistöverotus uhkaa nousta ensi vuonna lähes historialliset 10 prosenttia. Tämä lyö lujaa kansalaisiin tilanteessa, jolloin rasitteena ovat ennätyksellisen kallis sähkö ja energia, samalla kun kaikki muutkin kustannukset nousevat. Me kaikki tiedämme, että taustalla on Venäjän 24.2.2022 aloittama hyökkäyssota itsenäiseen eurooppalaiseen naapurivaltioonsa Ukrainaan.

Kunnan päättämän kiinteistöveron periminen aloitettiin Suomessa vuonna 1993. Vero perustuu maan ja rakennusten arvoon, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Veron nousu siirtyisi suoraan omistusasujien maksettavaksi vastikkeissa ja liike- sekä toimistotilojen osalla vuokralaisten maksettavaksi.

Kiinteistöveron korotus olisi nykytilanteessa kohtuuton, heikentäen kerta kaikkiaan ihmisten mahdollisuuksia selvitä asuinkustannuksistaan.

Nyt näyttää myös siltä, että vuosia kestänyt nolla- ja miinuskorkojen aika on ohi, eli asuntolainojen korot voivat tuottaa monille asuntovelallisille suuria yllätyksiä.

Tässä on nyt kokonaisuudessaan syntynyt jo aikojen saatossa sellainen asunto- ja kiinteistöpoliittinen pommi, jota sota Euroopassa on paisuttanut ja paisuttaa edelleen, ja johon päättäjien kannattaa kiinnittää huomiota, välittömästi.

”Keskeltä vaikeuksia löytyy mahdollisuus.” – Albert Einstein

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023 toivottaen, haastavien aikojen keskellä!

Timo Multanen

Kirjoittaja on REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Hänellä on yli 40 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistö- ja isännöintialalta. Timolla on laaja kansainvälinen kokemus ja kontakteja ympäri maailmaa. Hän on toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Vapaa-ajallaan Timo harrastaa gastronomiaa ja viinejä, sekä kirjallisuutta, matkailua, musiikkia ja sulkapalloa.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje