Vastikkeensa myöhässä maksavat osakkaat aiheuttavat ylimääräistä vaivaa isännöitsijälle ja kuluja taloyhtiölle. Kuinka taloyhtiön tulisi toimia, kun osakkaat maksavat vastikkeen jatkuvasti myöhässä? Helsingin Sanomat (24.5.2020) on selvittänyt ratkaisun kiinteistöjuridiikan asiantuntijalta.
Etelä-Suomessa maksetaan Suomen korkeimpia vastikkeita, uutisoi Helsingin Sanomat. Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan suurimmat vastikesummat kohdistuvat pääkaupunkiseutuun. Hoitovastike on asunto-osakeyhtiöiden osakkailta kuukausittain perittävä maksuerä.
YIT tarjoaa ensiasunnon ostajille Suomessa mahdollisuuden asua ensimmäinen vuosi uudessa kodissa ilman vastikekuluja. Toisin sanoen YIT maksaa ensiasunnon ostajan hoito-, pääoma- sekä mahdollisen tontinvuokravastikkeen ensimmäisiltä 12 kuukaudelta. – Ensiasunnon ostajat eivät maksa asunto-osakkeen varainsiirtoveroa.
Taloyhtiöt voivat kerryttää varallisuutta liikehuoneistojen ja taloyhtiön omistuksessa olevien osakkeiden kautta, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Helsingin keskustan arvoalueilla kuten Bulevardilla, Esplanadilla ja Kampissa on taloyhtiöitä, joissa osakkaat eivät yhtiön hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi joudu maksamaan vastikkeita ollenkaan. Joissain taloyhtiöissä osakkaille jaetaan jopa osinkoa.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen on huolissaan Finanssivalvonnan tuoreesta päätöksestä kiristää asuntojen lainakattoa 1.7.2018 alkaen saadakseen kotitalouksien nopean velkaantumisen kuriin. Asunnonostajien lainaehtojen kiristyminen tulee lisäämään entisestään eri alueiden eriarvoistumista ja paikkakuntakohtaisia eroja myyntihinnoissa ja -ajoissa. Pankkien myöntämiä asuntolainoja suurempi pommi muhii uusien asuntojen taloyhtiölainoissa ja niiden lyhennysvapaiden jälkeisissä vastikekuluissa.
Vapautus vastikkeista on uusin myyntivaltti, kun Ruotsissa kaupataan bostadsrätt-asuntoja. Asiasta kertoo Fastighetstidningen verkkosivuillaan. Suomalaisen asunto-osakkeen ja asumisoikeusasunnon välillä, lähempänä omistusasumista, on ruotsalainen bostadsrätt-järjestelmä.
Vesimaksuista on riidelty jopa korkeimmassa oikeudessa asti, kirjoittaa Aamulehti. Mikäli huoneistoon on asennettu vesimittarit, syntyy tällöin vähemmän riitoja kuin taloyhtiöissä, joissa maksetaan kuukausittain vesimaksu henkilöä kohti. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että ongelmia voi syntyä sen suhteen, ketkä katsotaan huoneistossa asuviksi ja mikä on muiden asuntoa käyttävien lukumäärä.
Kalenterivuoden päättymisen myötä useassa yhtiössä tilikausi on päättynyt ja on tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen aika. Osakkaita luonnollisesti kiinnostaa minkälaisia kuluja yhtiöllä on ollut ja mihin perityt vastiketulot on käytetty. Vastikkeenmaksuvelvollisuus on keskeinen osakeomistuksesta seuraava velvollisuus.