Väestönsuojat ja niiden hätäpoistumisreitit tulee pitää kunnossa, muistuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK). Monelle tulee yllätyksenä, että väestönsuojan hätäpoistumisreitti sijaitsee usein maan alla.
Kaikissa väestönsuojissa on hätäpoistumisreitti. Kaikissa kiinteistöissä ei kuitenkaan välttämättä tiedetä reitin sijaintia tai ole pidetty huolta sen kunnosta.
Usein hätäpoistumisreitti on maanalainen käytävä, joka johtaa luukkuun tai kevytsoraharkoista muurattuun rikottavaan aukkoon. Luukun kautta suojassa olevat voivat itse pelastautua ulos. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, jos rakennus on sortunut ja varsinainen poistumistie ei ole käytössä.
Väestönsuojassa on lapio ja rautakanki ulos pääsyä varten. Hätäpoistumisreitti voi joissain kiinteistöissä sijaita myös maan päällä.
Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Viranomaiset antavat määräyksen väestönsuojien käyttökuntoon laittamisesta.
Suojat on laitettava käyttö- ja suojautumiskuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa määräyksestä.
Hätäpoistumisreitti otetaan käyttöön siten, että maa kaivetaan luukun päältä pois tai poistetaan kaikki se materiaali, jota on vaikea saada suojasta päin lapioilla kaivettua luukusta sisään.
– Jos meillä olisi sotatilanne, on tärkeää varmistaa, että hätäpoistumisreitin pystyy ottamaan käyttöön. Reitissä voi olla esimerkiksi vettä tai kasvustoa, joka vaikeuttaa ulospääsyä, SPEKin väestönsuojeluasiantuntija Jaakko Koivula toteaa.
Hätäpoistumisreitin päälle saa rakentaa sellaisen rakennelman, jonka pystyy tarvittaessa poistamaan.
Hätäpoistumisreitillä voi olla kolme tarkoitusta: Varsinaisen hätäpoistumisväylän lisäksi se voi toimia savunpoisto- ja ilmanottoreittinä väestönsuojaan. Hätäpoistumisreitissä ulospäin avautuva luukku on savunpoistoluukku ja sisäänpäin avautuva luukku poistumisväylä.
Lue lisää: Väestönsuojaa voi ylläpitää omin voimin tai ostopalveluna
Kiinteistönomistajat tuntevat huonosti velvollisuutensa väestönsuojan hoitamisesta. Kun taloyhtiöt ovat luopuneet talokohtaisista talonmiehistä ja siirtyneet käyttämään huoltoyhtiöitä, rakennuksessa läsnä oleva ja sen ominaisuudet tunteva vastuuhenkilö puuttuu.
Asunto-osakeyhtiössä joudutaan tekemään välillä kunnossapitotöitä, jotka voivat vaihdella laadultaan ja laajuudeltaan huomattavasti. Osakasta tulee tiedottaa töistä etukäteen, mutta tarkempaan ilmoitusaikatauluun ei asunto-osakeyhtiölaissa oteta yksiselitteisesti kantaa.
Tilaajille
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Pelastuslaki muuttui 1.1.2024, ja sen myötä vastuu palovaroittimien kunnossapidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle. Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja Mia Pujals kertoo, miten uusi laki vaikuttaa asukkaaseen ja taloyhtiöön.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään