Moni suomalainen asunnonomistaja tekee huoneistoonsa pieniä muutoksia omin käsin. Niiden kanssa on oltava erittäin tarkkana, sillä kosteusvaurion uhka on jatkuva erityisesti kylpyhuoneessa ja muissa kosteissa tiloissa. Väärin tehty pienikin reikä voi aiheuttaa ison ongelman.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti valvontaprojektissaan 65 uuden pientalon sähköasennusten säädöstenmukaisuutta. Kolmasosassa tarkastetuista kohteista löytyi puutteita asennuksista, niiden käyttöönottotarkastuksista sekä pöytäkirjoista. Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty viiden vuoden välein ja tulokset olivat nyt jonkin verran huonontuneet. Tukes toteutti valvontaprojektin viime vuoden lopulla yhdessä rakennusvalvonnan, sähköalan tarkastajien ja tarkastuslaitoksen kanssa.
Vuokranantajalla on oikeus vähentää remonttikuluja verotuksessa. Olennaista on ajoittaa remontti oikein, ymmärtää vuosikorjauksen ja perusparannuksen ero sekä tehdä vähennykset. Ajoita remontti oikein Remontti pitää ajoittaa oikein.
Kylpyhuoneremontin kustannuksissa säästää suuren summan rahaa, kunhan muistaa huomioida energia- ja ilmanvaihtoratkaisut jo suunnitteluvaiheessa. Koska remontti on keskimäärin 20 vuoden investointi, ei ole samantekevää, miten sen toteuttaa. Remontoidessa kannattaa ajatella muutakin kuin tilan tulevaa sisustusta ja fiiniä ulkonäköä.
Ympäristöministeriö on avannut verkkopalveluunsa tietopankin, jossa kiinteistönomistajat ja korjaajat voivat hakea tietoa rakennuksissa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista. Korjausrakentamisen osuus rakentamisen kokonaismäärästä kasvaa koko ajan. Myös tieto materiaalien terveysvaikutuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista purettuna päivittyy jatkuvasti.
Kirjassa perehdytään taloyhtiön kylpyhuoneremontteihin. Kirja esittelee tavallisimmat remontit ja kertoo, mitä selvityksiä ennen niitä pitää tehdä ja mitä määräyksiä niissä tulee huomioida. Mukana on uutta tietoa asbestista sekä vastaukset yleisimpiin kylpyhuoneaiheisiin kysymyksiin.
Tampereella Otavallanhovin taloyhtiö haluaa purkaa talonsa homevaurioiden vuoksi, kirjoittaa Aamulehti. Vuonna 1925 rakennettu talo sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Otavalankatu 8. Rakennuksen on suunnitellut Bertel Strömmer ja se on tärkeä osa Tampereen keskustan kaupunkikuvaa.
Sekä palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä että taloyhtiöiden hankesuunnittelun parantamista tarvitaan korjausrakentamisen laadun edistämiseen, kirjoittaa Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta Rakentamisen Laatu RALA ry:n blogissa. Hänen mukaansa korjaushankkeiden laatukeskustelu lähtee usein siitä, etteivät taloyhtiön odotukset vastaa niiden käytännön kokemuksia korjaushankkeista. Taloyhtiöiden tulisi panostaa hankesuunnitteluun, jolloin myös taloyhtiön tahtotila saadaan selkeytettyä korjaushankkeiden eri osa-alueiden, kuten laajuuden, sisällön, kustannustason […]
Perustaso on taso, jota noudatetaan taloyhtiön asunnoissa suorittamissa korjauksissa. Perustaso tuli terminä tutuksi myös Matille ja Maijalle, joiden asunnon kylpyhuoneessa oli paljastunut kosteusvaurio. Isännöitsijä ilmoitti, että taloyhtiö vastaa kosteusvaurion korjaamisesta ja että kylpyhuone remontoidaan perustasoon.
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä huoneistossaan erilaisia remontteja. Kuka nuo remontit maksaa, miten menevät vastuut ja kuka remontteja valvoo? Vastuita pohdittaessa on muistettava, että kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu tulee erottaa toisistaan.
Kun kylppäristä löytyy kosteutta, kuka selvittää vaurion syyn ja kenen kuuluu maksaa korjaukset? Entä kenen piikkiin parvekelasit korjataan? Minne soittaa, kun viemäri ei vedä tai WC-pönttö vuotaa – vai pitäisikö tällöin tehdä itse jotain?
Taloyhtiön korjaushanke, varsinkin suuri sellainen, vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin. Jos taloyhtiöllä on paljon korjausvelkaa, korjaukset voivat tulla osakkaille hyvinkin kalliiksi. Taloyhtiöllä on joitakin keinoja, joilla se voi pienentää osakkaiden maksuosuutta ja siten säästää näiden rahaa korjaushankkeissa.