Tuore hallitusohjelma saa kiitosta taloyhtiöiden etua ajavalta Suomen Kiinteistöliitolta. Liitto on kuitenkin huolissaan asuinrakennusten korjaustarpeen unohtamisesta.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään taloyhtiöiden toimintaympäristöä monella tapaa: esimerkiksi asunto-osakeyhtiölainsäädäntö ja asuntokauppalaki päivitetään. Lyhytaikaisen vuokrauksen pelisääntöjä selkiytetään, ja taloyhtiöissä tapahtuviin häiriötilanteisiin puuttumista helpotetaan.
Kaavoituksella pyritään vastaamaan asuntorakentamisen tarpeisiin ja kaavojen käsittelyyn, ja valituksille asetetaan sitovat määräajat. Maanomistajalle myönnetään aloiteoikeus yleis- ja asemakaavoihin.
– On hyvä, että hallitus huomioi alueiden eriytymisen ja sen, että väestökehityksen ja kaupungistumisen myötä yhä useampi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö tyhjenee. Samalla hallitus aikoo helpottaa taloyhtiöiden hallittua alasajoa, minkä merkitys korostuu jatkossa. Yhtiöiden ja niiden omistajien taloudelliset vaikeudet ja maksukyvyttömyystilanteet lisääntyvät tulevina vuosina, toteaa liiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Hallitus aikoo vähentää asuinrakennuksissa syntyviä ilmastopäästöjä edistämällä energiajärjestelmän päästöttömyyttä. Paikallisesti tuotetun päästöttömän sähkön edellytyksiä parannetaan toteuttamalla kotitalouksien ja yritysten energiayhteisökokeiluja.
Energiatehokkuutta hallitus aikoo parantaa kustannustehokkain keinoin. EU:n uudistettavasta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä hallitus linjaa, että sen toimeenpanosta ei saa syntyä asukkaille ja kiinteistönomistajille kohtuuttomia velvoitteita ja että kotitalouksilla tulee olla kyky vastata mahdolliseen uuteen sääntelyyn.
Sen sijaan hallitusohjelmassa on Kiinteistöliiton mukaan toivomisen varaa asuinrakennuskannan korjaamiseksi. Hiltusen mukaan asuinrakennusten korjaustarve on kohonnut jo yli kahdeksaan miljardiin euroon vuodessa, ja kodinomistajien työkalut tarpeellisten remonttien rahoittamiseksi kaipaavat päivitystä.
– Asuintalovarauksen taso on jäänyt jo 85 prosenttia jälkeen korjausrakentamisen kustannuskehityksestä. Toisin sanoen asunto- ja kiinteistöyhtiöiden ja niiden osakkaiden on vaikeampi varautua yhteisiin remontteihin säästämällä niihin ennakkoon ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia yhtiölle.
Hiltusen mukaan asuintalovarauksen tason nostaminen ei kasvattaisi valtion menoja, mutta auttaisi taloyhtiöitä rahoittamaan itse tarpeellisia korjauksia.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja asuinrakennusten energia-avustuksille. Kiinteistöalan järjestöt arvostelevat päätöstä. Asuinrakennusten korjaustarve on yhdeksän miljardia euroa ja kasvaa edelleen rakennuskannan ikääntyessä.
Hallituksen esittämä kiinteistöverouudistus toisi suurimmat korotukset pääkaupunkiseudulle, joka on Suomen kallein asuinalue. Asuminen pääkaupunkiseudulla kävisi kestämättömän kalliiksi pieni- ja keskituloisille.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Kiinteistönomistajia eli taloyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto tuomitsee kartelliin syyllistyneiden isännöintialan toimijoiden menettelyt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään