Monelle taloyhtiölle on laadittu pitkäjänteinen suunnitelma kiinteistön korjaamisesta. Käytännössä taloteknisiä korjauksia lykätään kuitenkin vuosilla eteenpäin. Lykkäyksen seurauksena vesivahinkojen riski kasvaa, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä vanhenee, energiaa valuu hukkaan ja sähkölaitteiden turvallisuus heikkenee.
Suomalaiset ovat vaarallisen tietämättömiä taloyhtiönsä korjausvajeen vaikutuksesta asumiskustannuksiinsa ja oman asuntonsa arvoon. Isännöintiliitto on huolissaan siitä, että taloyhtiöiden korjausvaje ei laske riittävästi asuntojen hintoja. – Kun remonttivajetta ei oteta riittävästi huomioon, syntyy käytettyjen asuntojen ylihintakupla.
Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, paljastaa laaja asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.
Etenkin taantuvilla alueilla asuinrakennusten kasvava korjaustarve on muodostumassa ongelmaksi. Remontin vaatimat eurot voivat nousta suhteettoman suuriksi asunnon arvoon nähden, kun väestökato vähentää asuntojen kysyntää ja siten laskee niiden hintaa. Hankalimmassa asemassa ovat näillä seuduilla vanhenevien omakotitalojen iäkkäät asukkaat. Rakennusteollisuus RT on korjausrakentamisen teemakatsauksessaan laskenut asuinrakennusten korjaustarpeen jakautumisen seutukunnittain ja talotyypeittäin.
Isännöintiliiton mukaan 1970-luvun lähiöitä ei välttämättä tarkoitettu lainkaan korjattavaksi, kirjoittaa Aamulehti. Taloyhtiöiden korjausvelka jatkaa edelleen kasvua. Siihen on syynä osakkaiden haluttomuus kalliisiin remontteihin ja ikääntynyt rakennuskanta.