Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien Asuntokaupan Kuntotarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että jopa 30 %:ssa omakotitaloissa kylpyhuoneet ovat uusimisen tarpeessa eli ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Tämä tarkoittaa jopa reilua 345 000 pientaloa Suomessa. Kaiken kaikkiaan 75 % rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä tulee uusia rakennuksen eliniän aikana.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin tulokset eivät ennakoi korjausrakentamiseen kasvua kuluvalle vuodelle. Sen sijaan vuodelle 2019 taloyhtiöiden korjauksiin on odotettavissa hienoista kasvua pääkaupunkiseudulle ja Itä-Suomeen. Korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 27 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna.
Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki on laatinut kriteerit korjausrakentamiselle. Joutsenmerkkiä voi nyt hakea asuintalojen, päiväkotien, koulu- ja toimistorakennusten peruskorjauksille. Joutsenmerkitty korjausrakentaminen on hyvä keino varmistaa, että peruskorjaukset toteutetaan tiukkojen ympäristövaatimusten mukaan. Ennen korjaustöitä tehdään aina perusteellinen ympäristökartoitus ja vaaralliset jätteet hävitetetään asianmukaisesti.
LVI-urakoitsijoiden suhdannekysely antaa viitteitä siitä, että rakentamisen kova tahti on tasaantumassa. Suhdannetilanne on vielä hyvä, mutta syksyä kohden vauhdin ennustetaan hidastuvan. Odotukset tälle kevättalvelle olivat kovemmat kuin toteutuma.
Monelle taloyhtiölle on laadittu pitkäjänteinen suunnitelma kiinteistön korjaamisesta. Käytännössä taloteknisiä korjauksia lykätään kuitenkin vuosilla eteenpäin. Lykkäyksen seurauksena vesivahinkojen riski kasvaa, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä vanhenee, energiaa valuu hukkaan ja sähkölaitteiden turvallisuus heikkenee.
Tuomo Niemelän väitöstutkimuksessa luotiin sisäympäristöolosuhteita parantavat peruskorjauskonseptit tyypillisille suomalaisille 1960-80 -luvun rakennuksille. Kustannus- ja energiatehokkuus ovat usein rakennusten peruskorjaushankkeissa keskenään ristiriitaisia tavoitteita, joista molemmat haluttaisiin saavuttaa. Olemassa olevaa rakennuskantaa pitäisi korjata hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja sisäilmasto-olosuhteiden parantaminen huomioiden – ja kustannustehokkaasti tietenkin.
Granlund laajentaa palveluvalikoimaansa korjausrakentamisen puolella taloyhtiöiden peruskorjauksiin ja energiapalveluihin. Taloyhtiöiden korjaustarve kasvaa jatkuvasti ja konserni haluaa talotekniikan johtavana toimijana vahvistaa asuntosektorin energiatehokkuutta ja käyttäjät huomioivia ratkaisuja. ”Tavoitteenamme on tarjota taloyhtiöille kokonaisvaltaista palvelua, jossa yhdistyvät huipputason talotekniikka- ja energiaosaaminen sekä rakennuttaminen ja projektinjohto”, kiteyttää uudet palvelut korjausrakentamisen osastonjohtaja Tapani Muttonen.
Forecon Oy:n Pirkanmaan rakennusbarometrin mukaan korjausrakentamisen ennakoidaan virkistyvän tänäkin vuonna, kun 1970-luvulla rakennetut talot tulevat korjausikään ja pientalojen korjaamistarpeet kasvavat. Tämän myötä myös tiedontarve ja osaavien ammattilaisten tarve lisääntyy. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 2.–4.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.
Korjaushanke on taloyhtiölle merkittävä investointi. Uusi julkaisu kuvaa miten korjaushankkeen tilaaja voi arvioida toteuttajia laadullisilla kriteereillä. Rakentamisen Laatu RALA ry on julkaissut taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja rakennuttajille tarkoitetun ohjeen korjauspalveluiden laadullisesta urakkakilpailutuksesta.
Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, paljastaa laaja asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.
Etenkin taantuvilla alueilla asuinrakennusten kasvava korjaustarve on muodostumassa ongelmaksi. Remontin vaatimat eurot voivat nousta suhteettoman suuriksi asunnon arvoon nähden, kun väestökato vähentää asuntojen kysyntää ja siten laskee niiden hintaa. Hankalimmassa asemassa ovat näillä seuduilla vanhenevien omakotitalojen iäkkäät asukkaat. Rakennusteollisuus RT on korjausrakentamisen teemakatsauksessaan laskenut asuinrakennusten korjaustarpeen jakautumisen seutukunnittain ja talotyypeittäin.