HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin.
Vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 2 744 655 tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty voimakkaasti viime vuosina vallinneen suuntauksen mukaan.
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. – Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta […]
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY parantaa kotitalouksien lajittelumahdollisuuksia entisestään uudistamalla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Vuonna 2021 biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.
Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta. Pääkaupunkiseudun kunnissa jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän eli HSY:n alueella muovipakkauksia kerätään lähes 6000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella.
Kiertotaloutta edistävät arkiset valinnat kiinnostavat suomalaisia. Jopa 61 prosenttia juuri toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoittaa vähentäneensä kuluttamista ympäristösyistä ja 77 prosentille on tärkeää, että heidän ostamansa tuotteet on mahdollista kierrättää tai korjata. Ilmastonmuutosta pidetään vakavana ongelmana ja sen torjumiseen ollaan halukkaita panostamaan, vaikka se vaikuttaisi asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen.
Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tavallisimpia kodin vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi maalit, akut, öljyt, liimat, lakat, lääkkeet sekä paristot ja energiansäästölamput. – Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin, taloyhtiön jäteastioihin tai luontoon, painottaa HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden keräysautot aloittavat kierroksensa tiistaina 3.4. Keräysautoihin voi tuoda maksutta kodin vaarallista jätettä, metalliromua ja sähkölaitteita. Muita kodin jätteitä kuten puuta, huonekaluja tai sekajätettä autoissa ei oteta vastaan.
HSY:n tuottaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutulaiset ja kirkkonummelaiset tuottivat jätettä 313 kiloa asukasta kohden vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrä kääntyi hienoiseen laskuun, vaikka seudun väestömäärä kasvoi samanaikaisesti. Kotitalousjätteen hyödyntäminen nousi 99 prosenttiin.
HSY selvitti vuonna 2016 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden näkemyksiä jätteiden lajittelusta. Kyselyn mukaan vain vähän yli puolet 18–25-vuotiaista kertoo lajittelevansa vaaralliset jätteet aina tai melko usein. Vanhemmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 39–45-vuotiaiden kohdalla, näin toimii yli 70 % vastaajista.
HSY laajentaa muovipakkausten keräystä asuinkiinteistöiltä syyskuusta alkaen. Keräykseen voivat liittyä kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöt. Muovipakkauksia ovat muun muassa sampoopullot, jogurttipurkit, muovipussit sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset.
Energiaekspertti on aktiivinen asukas, joka haluaa edistää energiansäästöä ja viihtyisyyttä talossaan. Toiminta on monipuolista, haastavaa ja hauskaa, kiinni aidossa elämässä ja tutussa ympäristössä. Energiaekspertiksi voi ryhtyä kuka tahansa energia-asioista kiinnostunut asukas, joka saa valtuutensa esim.