Nouto-Sortti on maksullinen huonekalujen ja muiden isojen esineiden noutopalvelu. Sen avulla pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat saavat helposti kierrätykseen esimerkiksi tarpeettoman jääkaapin, hellan tai sohvan. Nouto-Sortin voi tilata nyt kätevästi uudesta verkkopalvelusta, joka laskee noudon hinnan (60-120 euroa) automaattisesti valittujen esineiden perusteella.
Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Muissa jätelajeissa ei ole merkittävää muutosta. Sekajätteen kokonaismäärä on sen sijaan vähentynyt.
Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi. Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta.
Keräysautoille voi tuoda kotiin kerääntyneet ylimääräiset metalliromut ja sähkölaitteet sekä vaaralliset jätteet kuten energiansäästölamput, maalit ja voimakkaat kemikaalit. Autot kiertävät pääkaupunkiseudulla sekä Kirkkonummella 5.6. asti.
70 % pääkaupunkiseudun taloyhtiöpäättäjistä tunnistaa välinpitämättömyyden suurimmaksi esteeksi kierrätyksen parantamisessa. Toinen haaste on jätekeräystilojen ahtaus, joka vaikeuttaa useiden eri keräysastioiden käyttöä. Erityisesti pienissä, 1-9 asunnon taloyhtiöissä, yli 60 % vastaajista ilmoitti suurimmaksi haasteeksi jätekeräystilojen pienuuden.
HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin.
Vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 2 744 655 tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty voimakkaasti viime vuosina vallinneen suuntauksen mukaan.
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. – Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta […]
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY parantaa kotitalouksien lajittelumahdollisuuksia entisestään uudistamalla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Vuonna 2021 biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.
Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta. Pääkaupunkiseudun kunnissa jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän eli HSY:n alueella muovipakkauksia kerätään lähes 6000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella.
Kiertotaloutta edistävät arkiset valinnat kiinnostavat suomalaisia. Jopa 61 prosenttia juuri toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoittaa vähentäneensä kuluttamista ympäristösyistä ja 77 prosentille on tärkeää, että heidän ostamansa tuotteet on mahdollista kierrättää tai korjata. Ilmastonmuutosta pidetään vakavana ongelmana ja sen torjumiseen ollaan halukkaita panostamaan, vaikka se vaikuttaisi asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen.
Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tavallisimpia kodin vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi maalit, akut, öljyt, liimat, lakat, lääkkeet sekä paristot ja energiansäästölamput. – Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin, taloyhtiön jäteastioihin tai luontoon, painottaa HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta.