Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi.

Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna.

Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä. Määrä vastaa noin 11:tä AA-paristoa.

Kemi-torniolaiset ahkerimpia kauppakierrättäjiä

Kierrätysmestaruudessa toiseksi ylsivät kemi-torniolaiset, jotka kierrättivät paristoja ja akkuja hieman yli puoli kiloa per asukas. Kemi-Tornion seudulla on otettu parhaiten haltuun kauppojen keräyspisteet. Paristoista ja akuista huimat 89 prosenttia kerättiin kaupoissa, kun valtakunnallisesti osuus on noin 60 prosenttia.

– Suomen 13 000:n keräyspisteen verkosto on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan kattavimpia. On hienoa nähdä, että suomalaiset löytävät ne vuosi vuodelta yhä paremmin, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén sanoo.

Selvästi yli maan keskiarvon paristoja ja akkuja kerättiin myös Hämeenlinnan, Kajaanin, Lahden, Vaasan ja Tampereen seudulla. Uudellamaalla paristoja ja akkuja kerättiin määrällisesti eniten eli yli 330 000 kiloa. Asukasmäärään suhteutettuna Uusimaa jää kuitenkin alle maan keskiarvon.

Muista teippi, kierrätyksen pelastusrengas

Moni ahkera kierrättäjä unohtaa, että paristojen ja akkujen virtanavat tulee teipata.

Miksi ihmeessä? Käytetyissä paristoissa ja akuissa on aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta, joka voi purkautua vaarallisesti, jos paristojen virtanavat osuvat toisiinsa tai muuhun metalliin. Teippi estää paristojen oikosulut, jotka voivat aiheuttaa jopa tulipaloja.

– Jos teippaaminen tuntuu hankalalta, paristot tai akut voi laittaa vaikkapa muovipussiin tai alkuperäiseen pakkaukseensa ja viedä niissä kauppaan kierrätykseen, Castrén vinkkaa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

vuokra-asuntomarkkina

5.8.2022

Vuokra-asuntomarkkina elpymässä

Vuokra-asuntomarkkinat ovat elpymässä pandemian jälkeen. Vuokrat ovat lähteneet nousuun, vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat lyhentyneet ja kysyntä on vahvistunut kesää kohti. Vuokra-asuntomarkkinat ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.

27.4.2022

Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve lähes 8 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

vuokrakehitys

20.10.2022

Pk-seudun vuokrakehitys muuta maata hitaampaa

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä–syyskuussa koko maassa, kertoo Tilastokeskus. Pääkaupunkiseudun vuokrat nousivat muita alueita hitaammin runsaan tarjonnan vuoksi. Suurten vuokra-asuntojen kysyntä on erityisen suurta.

2.3.2022

Lähes 9 000 uutta asuntoa rakennettiin viime vuonna valtion tuella

Vuoden 2021 ARA-tuotanto koostui 8 889 uudesta asunnosta ja 3 994 vanhan asunnon perusparantamisesta. ARAn korkotukivaltuus vuodelle 2021 oli 1 800 miljoonaa euroa. Valtuutta käytettiin 1 748 miljoonaa euroa, mikä on 221 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti