70 % pääkaupunkiseudun taloyhtiöpäättäjistä tunnistaa välinpitämättömyyden suurimmaksi esteeksi kierrätyksen parantamisessa. Toinen haaste on jätekeräystilojen ahtaus, joka vaikeuttaa useiden eri keräysastioiden käyttöä. Erityisesti pienissä, 1-9 asunnon taloyhtiöissä, yli 60 % vastaajista ilmoitti suurimmaksi haasteeksi jätekeräystilojen pienuuden.
– Kymmenistä vastauksista paistoi läpi turhautuminen asukkaiden välinpitämättömyyteen. Osa vastaajista oli jo heittänyt henkisesti hanskat tiskiin toteamalla ”mitä välii, ketä kiinnostaa” – tämä on huolestuttavaa. Periksi ei pitäisi antaa, vaikka joskus harmittaakin, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Pääkaupunkiseudulla korostuu myös viestinnän haaste. Monet vastaajat nostivat esiin kulttuurierot ja kielitaidon puutteen ohjeistuksen ymmärtämisessä. Monikielisiä lajitteluohjeita kaivattiin.
Pääkaupunkiseudulla muovin kierrätyksen osuus on muuta maata suurempi, 56 %, kun koko valtakunnan taso on noin 40 %. Silti pääkaupunkiseudun vastaajista yli 40 % tunnisti eniten kierrätyksen lisäämismahdollisuutta juuri muovijätteen osalta.
– Selityksenä tälle on varmasti se, että bio-, paperi- ja kartonkijätettä kerätään 80-90 %:ssa taloyhtiöistä. Myös lasi- ja metallijätettä kerätään jo varsin hyvin. Sen sijaan muovin kerääminen on vielä aika uutta. Monissa avoimissakin vastauksissa nousi esiin into muovin keräämiseen. Tämä on hyvin positiivista, Heikkilä arvioi.
Esteettömyys edistää kaikkien ihmisten arjen sujuvuutta, mutta erityisen tärkeää se on henkilöille, joilla on liikkumis- tai toimimisesteitä, kuten iäkkäille ja vammaisille. Esteettömyyssäännökset kannustavat taloyhtiöitä tekemään esteettömyyttä parantavia muutostöitä.
Tilaajille
Taloyhtiöiden esteettömyydestä puhuttaessa mieleen tulevat yleensä hissit, rampit ja automaattisesti avautuvat ovet. Mutta kaikkien taloyhtiön asukkaiden pitäisi pystyä käyttämään myös jätepistettä. Esteetöntä jätepistettä edellytetään nykyään myös jätelaissa.
Molok
Salolaisessa taloyhtiössä toteutettiin esteettömyyttä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä parantava pilottihanke. Tavoitteena oli saada yksinäiset ihmiset pois koloistaan ja vähällä käytöllä olevat tilat yhteiseen käyttöön.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään