Vammalan Hyötykeräys oy:lle myönnettiin Sastamalan vuoden ympäristötekopalkinto. Perusteena on yrityksen toiminta jätteen kierrätyksen edelläkävijänä Sastamalan alueella. Kotimaisessa omistuksessa oleva yritys toimii koko Pirkanmaalla ja osassa Satakuntaa, kertoo Alueviesti.
Joulu ja uusi vuosi tuovat valoa pimeyteen: Lahjoja annetaan, herkutellaan hyvää ruokaa ja koristellaan kotia. Samalla tyhjien pakkausten määrä kasvaa tavallista suuremmaksi. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kokosi yhteen vuodenvaihteen kysytyimmät pakkausten lajitteluvinkit.
Head Recycle Systemsin kehittämää muovijakeet asukkaan puolesta erottelevaa pilottilaitteistoa esiteltiin vastavalmistuneen kerrostalon jätepisteessä Oulussa, kertoo Aamulehti. – Laite tunnistaa asukkaan heittämän muovijätteen ja lajittelee muovin kahteen jakeeseen: jatkojalostukseen soveltuvat muovit ja energiajätteeksi menevän muoviraaka-aineen, kertoo Head Recycle Systemsin toimitusjohtaja Johnny Pehkonen. Muoviroskiksen sisällä on prosessori, joka tunnistaa eri muovilaadut NIR-teknologiaa hyväksi käyttäen.
Kiertotalous otetaan jatkossa huomioon rakennusalan EU-lainsäädännössä. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys helpottuvat. Jäsenmaat hyväksyivät yksimielisinä päätelmät rakennusalan kiertotaloudesta.
Asuntokohtaista dataa keräävät jäteastiat ovat tutkijan mukaan yksi kannustin kierrättämiseen, koska ne paljastavat asuntojen sekäjätteen määrään. Samalla selviää myös, kuinka jätämaksuissa voisi säästää, kertoo Yle. Moni ympäristötietoinen kierrättäjä pohtinee usein, että mikä oikein olisi riittävän vakuuttava motivaattori kaikkein vastahakoisimmillekin jätteen lajittelijoille – ihan maailmanlaajuisesti.
Suomessa keskustellaan vilkkaasti jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja kiertotalouden edistämisen haasteista. Esimerkiksi muovipakkausten kerääminen on käynnistynyt vilkkaasti, mutta kansalaisten kierrätyshalukkuuteen ei luultavasti ole pystytty vielä riittävästi vastaamaan. Monilla alueilla ja taloyhtiöissä muovipakkausten kerääminen ei vielä ole mahdollista.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Tätä kasvavaa väestöä varten HSY ja Heka ovat toteuttaneet opastusvideon jätteiden lajittelusta ja viemärietiketistä.
Nouto-Sortti on maksullinen huonekalujen ja muiden isojen esineiden noutopalvelu. Sen avulla pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat saavat helposti kierrätykseen esimerkiksi tarpeettoman jääkaapin, hellan tai sohvan. Nouto-Sortin voi tilata nyt kätevästi uudesta verkkopalvelusta, joka laskee noudon hinnan (60-120 euroa) automaattisesti valittujen esineiden perusteella.
Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Muissa jätelajeissa ei ole merkittävää muutosta. Sekajätteen kokonaismäärä on sen sijaan vähentynyt.
Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi. Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta.
Keräysautoille voi tuoda kotiin kerääntyneet ylimääräiset metalliromut ja sähkölaitteet sekä vaaralliset jätteet kuten energiansäästölamput, maalit ja voimakkaat kemikaalit. Autot kiertävät pääkaupunkiseudulla sekä Kirkkonummella 5.6. asti.
70 % pääkaupunkiseudun taloyhtiöpäättäjistä tunnistaa välinpitämättömyyden suurimmaksi esteeksi kierrätyksen parantamisessa. Toinen haaste on jätekeräystilojen ahtaus, joka vaikeuttaa useiden eri keräysastioiden käyttöä. Erityisesti pienissä, 1-9 asunnon taloyhtiöissä, yli 60 % vastaajista ilmoitti suurimmaksi haasteeksi jätekeräystilojen pienuuden.