Kiinteistöala on monessa asiassa päässyt digitalisoinnissa pitemmälle kuin yleisesti uskotaankaan. Nyt täytyisi keskustella siitä, miten me käsittelemme digitalisaatiota. Näin sanoo Fastighetstidningenin verkkolehdessä Fastighetsägarna Servicen digipäällikkö (chief digital officer) Christoffer Börjesson.
Asumisoikeusasuntojen (bostadsrätt) markkinat ovat hiljenneet Ruotsissa jo pitkään. Se on lisännyt vuokra-asumisen (hyresrätt) suosiota länsinaapurissa, kertoo Fastighetstidningen. Uusien vuokratalojen asunnot täyttyvät nopeasti.
EU-komission mielestä Ruotsin asuntomarkkinoilla lainataan liikaa ja rakennetaan liian vähän. Lisäksi vuokrasäännöstely aiheuttaa jäykkyyttä ja asuntopulaa. Näin kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti.
Vuosi sitten aloitettiin monella alalla Ruotsissakin #metoo. Vaikka kiinteistöalalle ei tullut mitään erityistä kehotusta, ei metoo mennyt sielläkään huomaamatta, kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti. Ruotsissakin metoo alkoi näyttelijöiden keskuudessa.
Fastighetstidningen kysyi kolmelta Ruotsin kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden vaikuttajalta, pitäisikö Ruotsin tulevassa hallituksessa olla valtiovarainministeriössä erillinen ministeri kiinteistöjen – lähinnä asuntojen – rahoitusta pohtimaan. Kukaan kolmesta Fastighetstidningenin verkkolehdessä vastanneesta ei pitänyt omaa ministeriä tarpeellisena. Fastighetsägarnan toimitusjohtaja Reinhold Lennebo totesi, että olisi kylläkin hyvä, että asuntoasioita käsittelisi ministeri, jolla on painoarvoa hallituksessa.
Ruotsissa on valtiopäivävaalit syksyllä. Kiinteistönomistajien järjestö Fastighetsägarna esitti viime viikolla raportin, jossa pohdittiin parempia vaihtoehtoja asuntopolitiikalle. Fastighetstidningenin verkkolehti on julkaissut puolueiden edustajien kommentteja raporttiin.
Västervik Ruotsin itärannikolla voitti kisan Vuoden keskikaupungista (Årets Stadskärna), kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti. Vielä vajaa vuosikymmen sitten painiskeli 22 000 asukkaan Västervikin kantakaupunki kuihtuvan kaupan ja eri tahojen puutteellisen yhteistyön kanssa. Nyt kaupunki on onnistunut kääntämään kehityksen suunnan.
Asuntopula ja väljennetyt säännökset ovat tehneet vuokra-asuntojen edelleen vuokraamisesta (”andrahandsboende”) yhä yleisempää Ruotsissa, kertoo Fastighetstidningen. Lehti toteaa, että uusia edelleenvuokraussopimuksia on ehkä jo vuosittain yhtä paljon kuin varsinaisia bostadsrätt-sopimuksia ”ensimmäisen” vuokralaisen kanssa. Kaksi lainmuutosta on vaikuttanut asiaan.
Pintaraapaisut eivät riitä ratkaisemaan Ruotsin asuntomarkkinoiden suurinta ongelmaa: miten saada lisää asuntoja. Kuvassa olevassa hallituksen komeassa toimitalossa Rosenbadissa olisi syytä havaita, että se on todella keskeinen asia monen muunkin ongelman ratkaisemisessa. Asuntoasioiden pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä korkealla, kun vaalikeskustelut syksyn 2018 valtiopäivävaaleista käynnistyvät länsinaapurissamme.