Seuraavien 15 vuoden aikana tarvitaan noin miljoona esteetöntä asuntoa, kirjoittaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio Turun Sanomien kolumnissaan. Hissien lisäksi tarvitaan myös muita esteettömyystoimenpiteitä. Taloyhtiöillä on suuri rooli esteettömyyden toteutumiselle.
Miksi joskus moititut 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot tuntuvat usein pohjakaavaltaan käytännöllisiltä? Miksi jossain uudessa kodissa on asunnon kokoon nähden todella iso kylpyhuone? Tai toisaalta pitkä ja kapea eteinen?
Toimiva koti monipuolisella asuinalueella on hyvä paikka asua, iästä riippumatta. – Me tarvitsemme pian miljoona esteetöntä kotia. Nyt esteettömiä asuntoja on vain kolmannes siitä, näin kertoo Sari Hosionaho, joka työskentelee ympäristöministeriön koordinoiman ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ohjelmapäällikkönä.
Esteetön rakentaminen on ollut esillä julkisessa keskustelussa usean vuoden ajan. Esteettömyysmääräysten väitetään kasvattavan erityisesti asuntojen wc- ja pesutiloja kohtuuttomasti. Tampereen teknillisen yliopiston diplomityössä opiskelija-asunnoista havaitaan, että esteettömyysmääräysten lieventämisestä asuntojen pinta-alassa saavutettu hyöty on oletettua pienempi.
Asunnon soveltuminen liikuntarajoitteiselle edellyttää etenkin vanhoissa rakennuksissa usein muutostöitä. Vaikka esteettömän asumisen turvaaminen onkin ensisijaisesti kunnan tehtävä, voi myös yksityinen vuokranantaja pohtia oman asuntonsa esteettömyyttä. Tässä artikkelissa aihetta käsitellään vuokralaisen asumisen turvaavien muutostöiden, vuokranalennuksen ja vuokralaisen irtisanomisoikeuden kannalta.