Miksi joskus moititut 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot tuntuvat usein pohjakaavaltaan käytännöllisiltä? Miksi jossain uudessa kodissa on asunnon kokoon nähden todella iso kylpyhuone? Tai toisaalta pitkä ja kapea eteinen? Etelä-Suomen Sanomien verkkolehti kysyi arkkitehti Mari Matomäeltä, miksi.
1980-luvulta alkaen kerrostaloihin on suunniteltu enemmän asuntoja kerrosta ja porrashuonetta kohden kuin vielä 1970-luvulla. Talojen päätyyn tehtiin isommat asunnot, ja keskellä oli useita pieniä. Siten isojen päätyasuntojen pohjakaavoista tuli L-kirjaimen muotoisia, ja sisäänkäynnistä avautui pitkä käytävä.
1990-luvun alkupuolella tulivat esteettömyysmääräykset, jotka edellyttivät puolentoista metrin ”invaympyrää” kaikissa kääntymistä vaativissa kohdissa. Se kasvatti paitsi kylpyhuoneita ja wc-tiloja, myös eteisiä.
Nykyisissä määräyksissä invaympyrän halkaisija on 130 cm. Samalla asunnot ovat kuitenkin yhä pienentyneet ja niihin ”ängetään niin paljon pieniä asuinhuoneita kuin mahdollista”, toteaa arkkitehti SAFA Mari Matomäki Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:stä lehdelle.
Suomessa pienin sallittu asuntokoko on 20 m², mutta nykyisin tehdään jopa 15 m² asuntoja, Malkamäki sanoo ESS:n haastattelussa.
Vapaaehtoiset talotsempparit järjestävät toimintaa As Oy Koivistonmäen ikäihmisille Riihimäellä. Aivojumpparyhmä kokoontuu viikoittain huoltamaan osallistujien muistia liikunnan ja visailun parissa. Muistiklubiin ovat tervetulleita kaikki.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva As Oy Melkonkatu 5 vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Projekti vei monta vuotta ja vaati huolellista suunnittelua ja hallituksen puheenjohtajan tiivistä valvontaa. Se oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista, sillä yhtiö on nyt lähes nollaenergiatalo.
Tamperelaisessa As Oy Kotipehkussa elämä on yhteisöllistä. Taloyhtiöstä löytyy muun muassa päiväkoti, yhteistalo, kasvimaa, maakellari ja bändikämppä. Taloyhtiön juuret ovat opiskelijoiden kommuuniasumisessa 1990-luvulla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään