Toimiva koti monipuolisella asuinalueella on hyvä paikka asua, iästä riippumatta.
– Me tarvitsemme pian miljoona esteetöntä kotia. Nyt esteettömiä asuntoja on vain kolmannes siitä, näin kertoo Sari Hosionaho, joka työskentelee ympäristöministeriön koordinoiman ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ohjelmapäällikkönä.
Ympäristöministeriön arvion taustalla on väestön ikärakenteen nopea muutos. Vuonna 2030 maassamme on jo noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Valtion asuntopolitiikalla pyritään nyt varmistamaan, että myös ikääntyneet voivat asua turvallisesti kodeissaan.
– Asukkailla on tässä työssä tärkeä rooli. Jokaisen yli 55-vuotiaan olisi hyvä katsoa ennakoivasti omaa ja lähipiirinsä asuinympäristöä. Löytyykö asuinalueelta riittävästi palveluita ja yhteisöllisyyttä? Onko koti turvallinen ja esteetön vielä silloinkin, kun ikä karttuu ja kunto heikkenee?
Ohjelmassa panostetaan siihen, että hissi saataisiin yhä useampaan kerrostaloon. Taloyhtiöt voivat saada hissien rakentamiseen valtion avustusta. Rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että myös kulku hissille on esteetön. Kodin toimivuutta voi parantaa pienemminkin keinoin.
– Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton tarjoamat korjausneuvontapalvelut auttavat pohtimaan ratkaisuja, joilla kodista tehdään entistä turvallisempi, kertoo Hosionaho.
– Oman kodin muutostöihin on mahdollista saada myös taloudellista tukea.
Kunnat tarvitsevat toimintamalleja ikääntyneiden asuntojen korjaustarpeen arvioimiseksi. Omassa kodissa -hankkeessa kehitettiin ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli, jota kunnat voivat käyttää arvioinnin työvälineenä.
Ihmisten kohtaaminen oman kodin ulkopuolella voi vähentää yksinäisyyttä ja auttaa ylläpitämään ikääntyneen toimintakykyä. Ikääntyneet kansalaiset voivat tavata toisiaan ja osallistua harrastustoimintaan esimerkiksi asuinalueen kohtaamis- ja toimintapaikalla.
– Yhteisöllisyys asumisessa ei ole Suomessa yhtä yleistä kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo asuntoneuvos Raija Hynynen.
– Kehittämisohjelman aikana selvitetään, millaisia kokemuksia yhteisöasumisen malleista ja asuinalueiden yhteisöllisyyden lisäämisestä on muualla maailmassa ja voidaanko näitä ratkaisuja siirtää Suomeen.
Ikääntyneille on tärkeää, että asuminen on vaivatonta ja palvelut lähellä. Kasvava tarve on esimerkiksi ikääntyneiden asumiseen liittyvälle kiinteistöhuollon palveluliiketoiminnalle.
– Tahdomme kehittää asuinalueita, joilla on niin tavallisia asuntoja, senioritaloja ja asumisyhteisöjä kuin palveluasumistakin, kertoo Hynynen.
– Samalta alueelta tulisi löytyä paitsi erilaisia asumismuotoja, myös hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja, jotka ovat helposti ikääntyneidenkin saavutettavissa.
Lisätietoa ohjelmasta: www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen
Arvioi, onko kotisi turvallinen ja mukava asua ikääntyessä!
Onko kodissasi:
Tulipalo voi osua kohdalle milloin tahansa, yleensä ennalta varoittamatta. Siksi on tärkeä miettiä valmiiksi, miten toimia, jos omassa taloyhtiössä palaa. Eniten paloja syttyy kiukaasta, helloista ja nykyisin sähköpyörien ja -potkulautojen akkujen latauksesta.
Väestö vanhenee, joten taloyhtiöiden kannattaa panostaa esteettömyyden edistämiseen. As Oy Kaakinportissa Pieksämäellä ryhdyttiin korjaustöihin, jotta asukkaat pärjäisivät kotonaan mahdollisimman pitkään.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Moni kerrostalossa asuva kärsii tupakansavun kulkeutumisesta asuntoon tai parvekkeelle. Uudet taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti savuttomia, mutta vanhoissa taloyhtiöissä tie savuttomaksi on mutkikas. Sen sijaan viranomaisen määräämä tupakointikielto, esimerkiksi parvekkeilla, on monille taloyhtiöille saavutettavampi vaihtoehto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään