Suomalaiset eivät halua tarttua vapaamatkustajan rooliin kansainvälisessä ilmastotaistelussa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia kansalaisista torjuu väitteen, jonka mukaan Suomen on turha vähentää päästöjä, koska suomalaisten osuus maailman väestöstä ja päästöistä on pieni. Halu ilmastovastuun kantamiseen yhdistää kansaa iästä, asuinpaikasta ja puoluekannasta riippumatta – merkittävimpänä poikkeuksena perussuomalaisten kannattajat.
Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen suurimman osan ja kuntien sähkönkulutuksesta jopa kolmasosan. Valaistuksen parantaminen onkin erityisen helppo ja kustannustehokas energiansäästötoimenpide ja ilmastoteko kiinteistön omistajille ja taloyhtiöille. Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan valaistuksen parantaminen on vaivaton toimenpide verrattuna moneen muuhun energiatehokkuutta parantavaan korjaushankkeeseen.
Asumiseen kului kaikkiaan reilu 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2017. Kulutus laski hieman edellisestä vuodesta, vaikka asuntojen lukumäärä ja tilavuus kasvoivat noin prosentin. Edellistä vuotta lämpimämpi sää laski lämmitysenergian tarvetta.
Taloyhtiön energiansäästöviikkoa vietetään ensi viikolla 8.-14.10. Motiva ja Suomen Kiinteistöliitto kampanjoivat asumisen kestävien valintojen ja fiksun energiankäytön puolesta. Taloyhtiöissä voi piileskellä energiahukka, joka syö suoraan asukkaan kukkarosta.
HSY:n Ilmastoinfo järjestää taloyhtiöille maksuttomia energiaeksperttikoulutuksia pääkaupunkiseudulla. Seuraava koulutus alkaa syyskuun lopussa. Energiaeksperttejä on koulutettu niin Motivan kuin muidenkin tahojen toimesta ympäri Suomen jo pidempäänkin.
Ympäristöministeriön johdolla toteutetussa energiatehokkuuskampanjassa haastettiin Suomen taloyhtiöt toteuttamaan yksinkertaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Syksyllä 2016 käynnistynyt ja vuoden 2017 lopussa päättynyt Energiahukka oli kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden yhteinen kampanja, jossa kannustettiin Suomen taloyhtiöitä energiankäytön ja olosuhteiden optimointiin. Keinoiksi tarjottiin kustannustehokkaita, helposti toteutettavia toimenpiteitä.
Helsingin älykkäällä 3D-kaupunkitietomallilla toteutettu Energia- ja ilmastoatlas on uusi työkalu ilmastonmuutoksen hillintään ja energiatehokkuuden parantamiseen. Atlaksessa on suuri määrä rakennusten energiatietoja: muun muassa tietoja lämmitystavoista, tehdyistä peruskorjauksista ja energiatodistuksista. Lisäksi siinä on tiedot Heka Oy:n vuokrakerrostalojen kiinteistösähkön, kaukolämmön ja veden kulutuksesta.
Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina aiempaa selkeämmät energiamerkinnät, joiden myötä kuluttajat pystyvät helpommin valitsemaan energian kulutuksen kannalta tehokkaampia sähkölaitteita ja siten vähentämään energiankulutusta. Uusi energiatehokkuusasteikko nykyisille ja uusille kodinkoneille Kätevää ja selkeää informaatiota kuluttajille Uudet merkinnät käyttöön aikaisintaan vuoden 2019 lopussa Mepit hyväksyivät uudet A-G-asteikon energiamerkinnät osoittamaan kodinkoneiden energiatehokkuutta äänin 535 puolesta, 46 vastaan ja 79 […]
Energiatehokkaaseen valaistukseen ohjaava lainsäädäntö on poistanut markkinoilta energiatehottomat lampputyypit, kuten elohopealamput, jotka ovat hyvin yleisiä taloyhtiöiden ulkovalaistuksessa. Tämän myötä valaisimien uudistustarve tulee ajankohtaiseksi lähiaikoina monessa taloyhtiössä. Valaistuksen uudistus tuo säästöjä, varsinkin jos energiatehokkaampiin valaisimiin kuten ledeihin siirtymisen lisäksi hyödynnetään valaistuksen aikaohjauksen ja liiketunnistuksen tuomia mahdollisuuksia.
Vedenkulutuksen seuranta taloyhtiöissä on usein retuperällä. Tällöin piilevät vuodot voivat pahimmassa tapauksessa jäädä huomaamatta ja lasku taloyhtiölle voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Kirkkonummen Vuokra-asunnoille on ollut hyötyä vedenkulutuksen etäseurannasta, vaikeasti havaittavat vuotokohdat paljastuivat heti, toimitusjohtaja Juha Marjamo kertoo.
Kuluttajilla ilmeni halukkuutta tilapäiseen energiankulutuksen vähentämiseen, mikäli yhteiskunnan etu sitä vaatii. Toisaalta pk-sektorin yrityksistä ja kotitalouksista merkittävä osa ei ollut varautunut riittävästi yhteiskunnan mahdollisiin häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin. Suuryrityksissä varautuminen on suunnitelmallisempaa.