Pääomatuloverotusta on Suomessa järjestelmällisesti kiristetty 1990-luvulta saakka, jolloin vero otettiin käyttöön. Nykyään vuokratuloista maksetaan kaikkien muiden pääomatulojen ohella joko 30 % tai 34 % veroa. Toisin kuin esimerkiksi osingoissa, vuokranantajan pääomatuloveroa eivät loivenna verovapaat osuudet.
Viime aikoina julkisuudessa on jatkuvasti varoiteltu taloyhtiölainoista ja erityisesti asuntosijoittajien aiheuttamasta riskistä. Tämän riskin laajuudesta ei ole kuitenkaan pystytty esittämään luotettavaa selvitystä. Suomen Vuokranantajien tekemään kyselyyn vastasi yli 3000 vuokranantajaa, ja tulokset ovat yksiselitteisiä: yksityinen vuokranantaja käyttää lainaa asuntosijoituksiinsa hyvin maltillisesti.
Etelä- ja Länsi-Suomi kukoistavat pääradan imussa, mutta myös pienemmät kunnat isojen kyljessä menestyvät. Kuntien välillä on suuria eroja ja kaupungistuminen jatkuu. Tutkija Timo Aro on tunnistanut viisi kaupungistumisen trendiä.
Reima Kuislan rakennuttamasta uudesta kerrostalosta ei ole myyty yhtäkään asuntoa. Kuisla on päättänyt pitää talon itsellään, kirjoittaa Ilkka. Kymmenkerroksisessa talossa on 48 asuntoa, joista on pyydetty jopa yli 6 000 euron neliöhintaa.
RAKLIn teettämän vuokra-asuntobarometrin mukaan vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa, mutta kotimaisen sijoittajakysynnän kasvuvauhti on hidastumassa. Myös vuokrat jatkavat nousuaan suurimmissa kaupungeissa, ja suurten asuntojen vuokrien kasvuodotukset ovat jopa nousussa. Rakennuskustannukset sekä tonttien ja työvoiman saatavuus koetaan rakentamisen merkittävimmiksi pullonkauloiksi.
Asumistukimenot ovat kääntyneet laskuun, kaupungistuminen voimistuu tulevina vuosina ja miniasunnot eivät ole vallanneet vuokramarkkinoita. Tämä selviää Suomen Vuokranantajien tekemästä laajasta selvityksestä eri kaupunkien vuokramarkkinoista ja niiden tulevaisuuden näkymistä. Selvityksen tekemisessä on käytetty Vuokraovi.comin tilastoaineistoa vuokramarkkinoista.
Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta maltillista ja vakaata tuottoa. Vuokratuotto on pitkällä aikavälillä pysynyt käytännössä samana noin 3,5 prosentissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on kuitenkin merkittäviä alueellisia ja kaupunginosakohtaisiakin eroja.
Suomen Vuokranantajien Arvot & asenteet -kyselytutkimuksessa selvitettiin myös yksityisten vuokranantajien velkaantumista ja suhtautumista lainarahan käyttämiseen asuntosijoittamisessa. Vastaajista 87,5 prosentilla on alle 75 prosenttia vuokra-asuntoihin kohdistuvaa lainaa, taloyhtiölainat huomioiden, suhteessa omistettujen vuokra-asuntojen arvoon. Uhkakuvat täysin lainarahalla toimivien asuntosijoittajien suuresta määrästä ovat kyselyn perusteella liioiteltuja, mutta joitakin sellaisia markkinassa on.
Taloyhtiölainoihin liittyvä keskustelu on käynyt kuumana. Erityisesti pankit ovat ryhtyneet vaatimaan lainakattoa taloyhtiölainoille. Kaikkia ostajia koskeva matalampi lainakatto voi olla järkevä muutos, mutta jos taloyhtiölainoja aletaan väärin perustein muokata tai vuokranantajien verokohtelua kiristää, kipeästi markkinoille kaivattu asuntotuotanto tulee dramaattisesti hidastumaan.
Yksityisen vuokranantajan tarjoama vuokra-asunto ja toimiminen vuokranantajana on suomalaista työtä. Suomen Vuokranantajat haluaa alleviivata tätä sanomaa käynnistämällä yhteistyön Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Yhteistyön ensiaskeleena Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu tulee käyttöön palkinnossa, jolla Suomen Vuokranantajat palkitsee aluetoimintansa ansioituneita henkilöitä.
Monessa asuntomarkkina- ja taloyhtiölainakeskustelussa on tikun nokkaan nostettu asuntosijoittajat taloyhtiöissä. Vaikka osittain on tunnustettu kaupungistumisen synnyttämä asuntojen tarve ja asuntosijoittajat sen ratkaisuna, asuntosijoittajat ja vuokranantajat on asetettu sellaiseen valoon, joka lietsoo täysin turhaa vastakkainasettelua taloyhtiöihin. Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia.
Ammattimaisten asuntosijoittajien ja kotitaloussijoittajien velat ovat kasvaneet kummassakin ryhmässä noin 10 miljardiin euroon eli yhteensä jo 20 miljardiin. ”Velkamäärä on suurempi kuin aiemmin on arvioitu ja kasvuvauhti kiivasta. Kasvava osa velasta on otettu taloyhtiöiden kautta”, Hypon pääekomisti Juhana Brotherus kertoo.