RAKLIn teettämän vuokra-asuntobarometrin mukaan vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa, mutta kotimaisen sijoittajakysynnän kasvuvauhti on hidastumassa. Myös vuokrat jatkavat nousuaan suurimmissa kaupungeissa, ja suurten asuntojen vuokrien kasvuodotukset ovat jopa nousussa. Rakennuskustannukset sekä tonttien ja työvoiman saatavuus koetaan rakentamisen merkittävimmiksi pullonkauloiksi.
Vuokra-asuntobarometrin vastaajista 95 prosenttia arvioi, että vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa rakennetaan tulevan vuoden aikana lisää, ja 77 prosenttia vastaajista uskoo myös valtion tukeman asuntotuotannon kasvuun.
Vuokra-asuntojen sijoituskysynnässä on kuitenkin nähtävissä pieniä laantumisen merkkejä. Enää alle 60 prosenttia vastaajista arvioi oman organisaationsa vuokra-asuntoinvestointien lisääntyvän seuraavien 12 kuukauden kuluessa, kun vielä keväällä vastaava osuus oli lähes 80 prosenttia. Asuntosijoitusten määrän odotetaan kuitenkin edelleen kasvavan, joskin kiivaimman kasvun arvioidaan tällä erää olevan ohi.
Odotukset etenkin kotimaisten asuntosijoittajien vuokra-asuntosalkkujen kasvusta ovat hidastumassa. Joka kahdeksas vastaaja ennakoi kotimaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden jopa pienentävän vuokra-asuntosalkkujaan. Myös kotimaisten instituutiosijoittajien ja asuntosijoitusrahastojen asuntosalkkujen kasvuodotukset ovat hidastuneet vuoden aikana, vaikka edelleen selkeä enemmistö odottaa näidenkin sijoittajaryhmien asuntosalkkujen kasvavan. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen Suomen vuokra-asuntomarkkinoita kohtaan odotetaan puolestaan säilyvän yhä vahvana. Nyt 78 prosenttia vastaajista ennakoi kansainvälisten sijoittajien lisäävän vuokra-asunto-omistuksiaan Suomessa, mikä on korkeampi osuus kuin yhdelläkään kotimaisella omistajaryhmällä.
Asuntovuokrien odotetaan edelleen jatkavan nousuaan voimakkaasta rakentamisesta huolimatta. Helsingissä ja Tampereella yli 85 prosenttia vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien nousevan tulevan vuoden aikana. Espoossa, Vantaalla ja Turun seudulla vastaavat lukemat ovat 80 prosentin tuntumassa. Vuokrien laskuun näissä kaupungeissa uskoo vain muutama yksittäinen vastaaja. Myös muissa kasvukeskuksissa pienten asuntojen vuokrien odotetaan nousevan, joskin maltillisemmin.
Suurissa asunnoissa vuokrien kasvuodotukset ovat voimistuneet kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa sekä Tampereen ja Turun seuduilla. Helsingissä yli 60 prosenttia ja Espoossa ja Vantaalla noin puolet vastaajista ennakoi nyt myös suurten asuntojen vuokrien nousua, ja vuokraodotusten saldoluvut ovat korkeimmalla tasollaan 2010-luvun alun jälkeen. Tampereen ja Turun seuduilla suurten asuntojen vuokrien nousuun uskoo 35-40 prosenttia vastaajista.
– Yksi parhaista keinoista lisätä asumisen kohtuuhintaisuutta on lisätä asuntotuotantoa kasvavilla seuduilla. On myös huomioitava, että rakentamisen kasvavat kustannukset sekä normi- ja säädösviidakko vaikuttavat suoraan asumisen hintaan. Kohtuuhintaisuutta edistäessä onkin muistettava, että vaikka esimerkiksi yksittäisen normin tai säädöksen vaikutus ei irrallisena ole merkittävä, lisäävät ne kaikki kuitenkin osaltaan rakentamisen ja asumisen kustannuksia. Myös monilla valtion ja kuntien veropäätöksillä on samankaltainen vaikutus, toteaa Aija Tasa RAKLIsta.
Rakennuskustannukset sekä tonttien ja työvoiman saatavuus erottuivat barometrissa tekijöinä, jotka vastaajien mielestä vaikeuttavat rakentamista. Noin 80 prosenttia vastaajista arvioi kaikkien näiden tekijöiden vaikeuttavan vuokra-asuntojen rakentamista.
Vuokra-asuntojen kuluttajakysynnän ja sijoittajakysynnän arvioidaan yhä siivittävän vuokra-asuntojen rakentamista, mutta niiden positiivinen vaikutus on kuitenkin hieman hiipunut. Etenkin sijoittajakysynnän osalta tilanne on muuttunut selkeästi keväästä: puoli vuotta sitten lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi sijoittajakysynnän edistävän vuokra-asuntojen rakentamista, mutta nyt vain hieman yli puolet.
RAKLIn vuokra-asuntobarometri kartoittaa asuntomarkkinoiden asiantuntijoiden näkemyksiä vuokra-asuntojen rakentamisen, asuntosijoittamisen sekä vuokratasojen kehitysnäkymistä. Barometria on toteutettu vuodesta 2009 alkaen KTI Kiinteistötieto Oy:n toimesta. Yhteensä barometrin vastaajien edustamat organisaatiot omistavat noin 275 000 vuokra-asuntoa. Elo-syyskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi tällä kertaa 56 vuokra-asuntomarkkinoiden asiantuntijaa.
Taloyhtiöissä asuu paljon osakkaiden vuokralaisia, jotka on tärkeää ottaa mukaan kaikkeen asumisviestintään. Vuokranantajan tulee varmistaa, että vuokralainen saa riittävän tiedon hoitovastuistaan, ja rohkaista tätä ilmoittamaan vioista ja puutteista.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Vuokratuloja tai -tappioita ilmoitetaan joka vuosi enemmän, kertoo Verohallinto. Myös lyhytaikaisesta vuokraamisesta, kuten Airbnb:n kautta vuokratusta asunnosta saadut tulot pitää ilmoittaa. Vuokratulojen ilmoittaminen onnistuu helpoiten OmaVerossa.
Vuokralainen purki vuokrasopimuksen, kun taloyhtiö uhkasi ottaa huoneiston hallintaansa. Vuokrasopimus koski liiketoiminnan aloittamista huoneistossa, vaikka taloyhtiö oli kieltänyt liiketoiminnan kyseisessä huoneistossa. Asiaa puitiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään