Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista – kaupunkien erot suuria

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Tänä vuonna on tarkasteltu myös sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.

”Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain”, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen.

Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.

Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin

Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.

Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

”Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen huomauttaa.

Korkojen nousu iskisi etenkin pk-seudun velallisiin

Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.

Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.

Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain”, Kekäläinen kertoo.

Kekäläinen muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.

Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto.

Tutustu Asumismenot 2017 -selvitykseen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asumismenot nousevat

24.8.2022

Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.

omakotitalo

26.9.2022

Suomalainen haaveilee yhä omakotitalosta

Suomalaisten unelmakoti on edelleen omakotitalo, selviää LähiTapiolan kyselystä. Talon halutaan olevan omistusasunto ja sijaitsevan luonnon ja palveluiden lähellä. Esteenä unelmille on kuitenkin usein raha.

salaman sytyttämä tulipalo

15.7.2022

Salaman sytyttämä tulipalo on harvinainen mutta tuhoisa

Suomessa salamoi lähinnä kesäisin ja silloinkin harvoin, mutta Suomessakin syttyy silti joka vuosi salaman aiheuttamia rakennuspaloja. Ne ovat yleensä todella tuhoisia. Viime kesänä salama sytytti savonlinnalaisen kerrostalon palamaan.

28.4.2022

Vuokratuloja ilmoittaa yli 80.000 sijoittajaa enemmän kuin kuusi vuotta sitten

Vuosina 2014–2020 vuokratulojen yhteismäärä kasvoi 26 prosenttia. Yhteensä sijoittajille kertyi vuokratuloja 1,9 miljardia euroa. Niistä 1,5 miljardia kertyi osakehuoneiden vuokraamisesta, eli esimerkiksi sijoitusasunnoista tai asunnon väliaikaisesta vuokraamisesta, kuten Airbnb-toiminnasta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti