Asumismenojen kuilu revennyt lähes 1 500 euroon – vertailussa 100 kuntaa

Asumismenot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla. Omakotiliitto vaatii, että asumismenoja on leikattava tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa.

Omakotiliitto selvitytti jo kolmatta kertaa kunnallisesti-/alueellisesti päätettäviä asumismenoja nyt peräti sadassa kunnassa. Selvityksen perusteella asuminen on kalleinta Pohjois-Savon maakunnassa. Vuonna 2019 kärkipäihin sijoittuivat uudet kunnat. Kalleinta asuminen on Kemiönsaarella ja huokeinta Kempeleessä. Kemiönsaarelainen perhe maksaa asumisestaan vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun perhe Kempeleessä selviää reilulla 3 200 eurolla. Ero on revennyt peräti 1 500 euroon, vuonna 2018 kuilu oli huomattavasti maltillisempi, noin 1 000 euroa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.

Kalleimmat kunnat Kemiönsaaren jälkeen ovat Parainen ja viime vuonna kärkeä pitänyt Raisio. Neljänneksi kalleinta on asua Järvenpäässä. Kempeleen lisäksi muita edullisia kuntia ovat Pietarsaari, Keminmaa ja Seinäjoki. Kun vertailukuntia on tänä vuonna enemmän, tippui Seinäjoen sijoitus kolmella.

Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 m2:n omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpeää 1 644 eurolla vuodessa. Eroa on peräti liki 750 euroa! Huomionarvoista on, että lämmityskustannukset (14 000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttösähköä (4 000 kWh/v). Selvityksessä käytetty energian hinta on paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa oleva hinta, jolloin kotitalous voi kilpailuttamalla hyötyä energian hinnasta.

Kuitenkin suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla. Sähkön siirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa. Paikan se jakaa tänä vuonna Kuhmon kanssa. Huokein lämmityksen siirtokulu on, jopa hieman yllättäen, Rovaniemen reilu 391 euroa. Kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siirron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kalleimmillaan siirron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa sekä Kuhmossa. Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, 4 euroa kuukaudessa. Kajaanilaisperhe maksaa kiinteästä perusmaksusta vuositasolla noin 340 euroa enemmän!

Merkittäviä eroja löytyy myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa. Omakotiliiton edunvalvontatyön seurauksena kiinteistöverotuksen alarajoja ei nostettu vuodelle 2018, ja viime syksynä koko kiinteistöverouudistus lykättiin ensi vaalikaudelle. Omakotiliitto ei pidä missään tapauksessa hyväksyttävänä, että uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille. Erot kuntien välillä ovat jo nyt suuret: Espoossa, selvityksen keskimääräisessä tyyppiomakotitalossa, kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaarella ja Keuruulla se on 174 euroa – eroa on siis 633 euroa. Kemiönsaari pitää ykköstilaa kalleimpana veden (vesi, jätevesi ja hulevesi) laskuttajana. Ero Kempeleeseen on jopa liki 850 euroa, jossa vedenkäyttö vuodessa maksaa 522 euroa. Yli tuhat euroa vedestä rokottavia kuntia on peräti kahdeksan. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu viidennes kotitalouden asumismenoista.

Asumismenoja leikattava tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa

Omakotiliitto haluaa puuttua alueellisten yhtiöiden ja kuntien erilaiseen toimintaan. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna melkein kaikissa kunnissa (vertailussa vuoden 2018 selvityksessä mukana olleet 52 kuntaa). Eniten energian kustannukset ovat kasvaneet Lappeenrannassa, noin 500 eurolla, kun huomioidaan sekä lämmitys- ja käyttösähkö.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että on selvästi nähtävissä, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Lisäksi jo 33 kuntaa on ottanut käyttöön hulevesimaksut.

Samoin kunnallisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25%, löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18 %. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 %. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 % ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25%.

– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän, painottaa toiminnanjohtaja Savolainen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.12.2017

Kiinteistölehden joulukalenteri: Luukku 21

Suomen Kiinteistölehden joulukalenteri julkaisee vanhoja juttuja lehden 92-vuotisen historian varrelta. Luukusta 21 löytyy juttu vuodelta 2012. Siinä pääosassa ovat jälkiasennushissit.

1.7.2015

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa.

3.2.2018

Asuinkiinteistön valaistavat alueet

[vc_row][vc_column][vc_column_text]Asuinkiinteistön turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisää olennaisesti keskeisimpien kulkuväylien, sisäänkäyntien sekä oleskelualueiden ja yhteiskäyttötilojen valaisu – ja vielä oikealla tavalla (esimerkiksi valon suunta). Alla on havainnollistettu sekä rakennusta koskevien avainalueiden valaisua että keskeisten piha-alueiden valaisua.[/vc_column_text][vc_column_text] Näin  valaistaan asuinrakennus [/vc_column_text][mpc_interactive_image content_preset=”_mpc_preset_6″ background_image=”35850″ mpc_ribbon__disable=”true” mpc_ribbon__preset=”mpc_preset_2″ mpc_ribbon__corners_color=”#7d9117″ mpc_ribbon__font_preset=”mpc_preset_20″ mpc_ribbon__font_color=”#f7f7f7″ mpc_ribbon__font_size=”15″ mpc_ribbon__font_line_height=”1.5″ mpc_ribbon__font_transform=”uppercase” mpc_ribbon__font_align=”center” mpc_ribbon__text=”Asuinrakennuksen valaisu” mpc_ribbon__background_color=”#94c01e” mpc_ribbon__padding_divider=”true” mpc_ribbon__padding_css=”padding-top:15px;padding-right:25px;padding-bottom:15px;padding-left:25px;” mpc_ribbon__margin_divider=”true” […]

17.8.2016

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti