Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuntovelat kasvoivat vajaan prosentin ja Ahvenanmaalla 1,6 prosenttia, mutta muualla maassa keskimääräiset asuntovelat pienenivät hieman edellisvuodesta.

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2014, vuoden 2014 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2014, vuoden 2014 rahassa

Vuonna 2014 Suomessa oli 1 380 400 asuntokuntaa, joilla oli velkaa. Velallisia asuntokuntia oli siten hieman yli puolet, 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velallisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi hieman yli prosentin edellisvuodesta. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 112 miljardia euroa eli 81 200 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Edellisvuodesta asuntokuntien velat yhteensä kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin.

Kolmanneksella asuntokunnista eli 873 800 asuntokunnalla oli asuntovelkaa. Asuntovelallisia asuntokuntia oli jokseenkin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Opintovelkaa oli 299 900 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla enemmän kuin edellisvuonna. Kulutukseen ja hankintoihin otettua muuta velkaa oli 765 400 ja elinkeinotoimintaa ja tulonhankkimista varten otettua velkaa 79 150 asuntokunnalla.

Vuonna 2014 oli 129 100 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 4,9 prosentilla kaikista ja 9,4 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain 22 300 asuntokunnalla eli alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosenttia velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2014 rahassa. Vuosina 2010–2014 yhtä velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi enää vajaalla neljällä tuhannella.

Useimmin suuria velkoja oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Kahden huoltajan lapsiperheistä 76 700 asuntokunnalla eli 17 prosentilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli neljällä prosentilla eli 30 100 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksista yhtä velkaisia oli vain 0,8 prosenttia ja yksinhuoltajista 2,3 prosenttia asuntokunnista.

Korkomenojen määrä on vaihdellut huomattavasti lainakannan muutoksia enemmän. Suurimmillaan korkomenot olivat vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2008 asuntokunnat maksoivat korkoja kaikkiaan 5,2 miljardia euroa eli 3 600 euroa velallista asuntokuntaa kohti vuoden 2014 rahassa. Vuonna 2014 asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 2,0 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 2,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainan korkoja niistä oli 1,2 miljardia euroa. Asuntolainakorkojen määrä ei edellisvuodesta kasvanut, vaan asuntokuntien korkomenojen lievä kasvu johtui muiden lainojen korkomenojen kasvusta. Vuonna 2014 asuntokuntien keskimääräiset korkomenot olivat 1 430 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti lähes kolmanneksen vähemmän, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet.

Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

vuokra-asuntomarkkina

5.8.2022

Vuokra-asuntomarkkina elpymässä

Vuokra-asuntomarkkinat ovat elpymässä pandemian jälkeen. Vuokrat ovat lähteneet nousuun, vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat lyhentyneet ja kysyntä on vahvistunut kesää kohti. Vuokra-asuntomarkkinat ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

16.6.2022

Tilastokeskus: Lämmitysmenot nostivat hoitovastikkeita

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat viime vuonna 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousivat lämmityskulut, kun korjauskulut taas pienenivät. Asuntojen ja asuinrakennusten korjauksiin käytetty yhteisrahamäärä kasvoi edellisvuodesta.

2.11.2021

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentaminen vauhdittuu – latauspisteet merkittävässä roolissa

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi vuonna 2022. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta. Vastaajista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti