Asuntovelat 180 prosenttia asuntovelallisten vuosituloista

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa lähes kaksi kertaa vuositulojen verran vuonna 2013, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Tuloihin suhteutettuna eniten, noin kaksi kertaa vuositulojen verran, velkaa oli pääkaupunkiseudun, muun Uudenmaan ja Ahvenanmaan asuntokunnilla. Vuonna 2013 asuntovelallisten velat eivät enää kasvaneet.

Asuntovelkojen osuus asuntovelallisten asuntokuntien tuloista 2002–2013

Asuntovelkojen osuus asuntovelallisten asuntokuntien tuloista 2002–2013

Velallisia asuntokuntia oli kaikkiaan 1 365 900 eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yhteensä niillä oli velkaa 110,1 miljardia euroa. Velallista asuntokuntaa kohti velkaa oli 80 630 euroa. Asuntokuntien veloista 81,7 miljardia euroa eli 74 prosenttia oli asuntovelkoja. Muuta velkaa, jota ovat esimerkiksi auto-, kesämökki- ja kulutusvelat, asuntokunnilla oli 20,3 miljardia, elinkeinotoimintaan tai tulonhankintaan otettua velkaa 6,4 miljardia ja opintovelkaa 1,7 miljardia euroa.

Kymmenellä prosentilla asuntokunnista eli 265 000 asuntokunnalla velat olivat vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla asuntokunnista. Yleisimpiä suuret velat olivat asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Sen ikäisistä asuntokunnista lähes neljänneksellä eli 92 220 asuntokunnalla velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna. Viidellä prosentilla velallisista asuntokunnista eli 63 840 asuntokunnalla velkaa oli vähintään viisi kertaa vuositulojen verran.

Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi enemmän kuin tulot. Vuodesta 2002 vuoteen 2013 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 28 prosenttia. Eniten, 131 prosenttia, kasvoivat asuntovelat. Tämän vuosikymmenen aikana velkojen kasvuvauhti on hidastunut ja vuonna 2013 velkojen kasvu reaalisesti pysähtyi.

Korkoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2013 yhteensä 1,9 miljardia euroa, mistä 1,2 miljardia oli asuntolainan korkoja. Keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti olivat 1 400 euroa. Velallisista asuntokunnista 53 prosenttia maksoi korkoja enintään 1 000 euroa ja 3,5 prosenttia yli 5 000 euroa.

Lähde: Velkaantumistilasto 2013. Tilastokeskus

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

taloyhtiöiden kustannukset

12.9.2023

Indeksitalo-tutkimus: Taloyhtiöiden kustannukset nousseet laajasti

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.

osakeasuntojen

28.10.2022

Osakeasuntojen kauppa vaimeni heinä–syyskuussa

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

20.4.2023

Vuokrien nousu taittui pääkaupunkiseudulla ja Tampereella

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,7 prosenttia tammi-maaliskuussa vuodentakaiseen nähden, kertoo Tilastokeskus. Vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,0 ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia.

vuokrakehitys

20.10.2022

Pk-seudun vuokrakehitys muuta maata hitaampaa

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä–syyskuussa koko maassa, kertoo Tilastokeskus. Pääkaupunkiseudun vuokrat nousivat muita alueita hitaammin runsaan tarjonnan vuoksi. Suurten vuokra-asuntojen kysyntä on erityisen suurta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti