Asunto-osakkeiden sähköistämiselle kannatusta – uusia arvo-osuustilejä tarvittaisiin 500 000 – 600 000

Kiinteistöliitto selvitti syksyn aikana kahdessa eri tutkimuksessa suomalaisten suhtautumista paperisten asunto-osakekirjojen korvaamiseen sähköisillä omistajatiedoilla eli arvo-osuuksilla. Kummassakin tutkimuksessa asunto-osakekirjojen muuntaminen arvo-osuuksiksi sai suuremman kannatuksen kuin niiden säilyttäminen paperisina.

Sähköinen asunto-osakerekisteri koskettaa toteutuessaan yli 86 000 asunto-osakeyhtiötä ja noin 1,5 miljoonaa asunto-osakkeenomistajaa. Asunto-osakekauppoja tehdään vuosittain 70 000 – 80 000. Lisäksi merkittävä määrä omistajavaihdoksia tapahtuu mm. perintöjen seurauksena, joten omistajavaihdoksia tapahtuu vuosittain yli 100 000. Pörssiosakkeista poiketen yksittäisen asunto-osakeyhtiön osakkeet vaihtavatkin omistajaa melko harvoin, keskimäärin 5-7 vuoden välein.

Kiinteistöliiton tutkimusten perusteella arviolta 40 – 45 %:lla asunto-osakkeiden omistajista ei ole arvo-osuustiliä. Asunto-osakkeiden siirtäminen arvo-osuuksiksi vaatisi siten noin 500 000 – 600 000 uuden arvo-osuustilin avaamista Arvopaperikeskukseen tai pankkeihin.

Asunto-osakeomistusten digitalisointi ja arvo-osuuksiin perustuva osakeomistustiedot sisältävä asunto-osakerekisteri olisi merkittävä uudistus sekä asunto-osakeyhtiöiden että niiden osakkeenomistajien kannalta. Taloyhtiön hallitus ja isännöinti käyttävät omistajatietoja useita kertoja kuukaudessa mm. erilaisiin kokouskutsuihin, laskutuksiin ja tiedottamiseen. Reaaliaikainen omistajatieto tehostaisi yhtiön jokapäiväistä toimintaa. Osakkeenomistajalla ei myöskään olisi huolta paperisten osakekirjojen turvallisesta säilytyksestä, kun tieto olisi arvo-osuusjärjestelmässä. Asunto-osakkeiden kauppa ja käyttäminen mm. vakuutena yksinkertaistuisi ja tehostuisi.

Kiinteistöliiton mielestä digitalisointi tulee toteuttaa siten, että se hyödyttää sekä taloyhtiöitä että niiden omistajia. Tarkoituksenmukainen tapa kattaa digitalisoinnin toteuttamisen ja ylläpidon kustannukset olisi periä maksu omistajanvaihdoksen yhteydessä. Taloyhtiöiden hallinnossa tarvitsemien rekisteritietojen käyttäminen sekä asunto-osakkeiden omistajatietojen säilyttämisen tulee olla maksutonta.

Valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa IRO Research Oy tutki asiaa tuhannen vastaajan otoksella. Osakehuoneiston omistajista 37 % suhtautui myönteisesti paperisten asunto-osakekirjojen siirtämiseen sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään. Vajaa kolmannes ei kannattanut muutosta ja yhtä moni ei osannut sanoa mielipidettään.

Kiinteistöliiton omaan kyselyyn vastasi hieman yli 2 000 jäsentaloyhtiöiden edustajaa. Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista ja jäsenistä 58 % kannatti asunto-osakkeiden sähköistämistä. 25 % ei kannattanut muutosta ja 17 % oli kannastaan epävarmoja. Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista ja jäsenistä 58 % ilmoitti Kiinteistöliiton tutkimuksessa, että heillä on arvo-osuustili.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

1.7.2015

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti