Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,50 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa vuonna 2019. Edeltävästä vuodesta hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.
Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 5,07 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut kasvoivat lähes 5 prosenttia vuodesta 2018.
Suurin suhteellinen hoitokulujen osuus, 22,7 prosenttia, kohdistui korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 21,5 prosenttia ja vedenkäytön 7,7 prosenttia.
Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,72 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa, kasvua oli noin 2,8 prosenttia edellisvuodesta.
Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisena tulonlähteenä olivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2019 keskimäärin 4,07 euroa neliöltä kuukaudessa. Hoitovastikkeet nousivat 2,8 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 85,1 prosenttia. Vuokrien osuus oli 5,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,4 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 1,5 prosenttia vuodesta 2018.
Lue lisää Tilastokeskuksen julkistuksesta.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Viime vuonna vuokrat nousivat muualla Suomessa selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuta maata runsaampi asuntotarjonta on pitänyt vuokrakehityksen kurissa.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään