Suomessa oli viime vuonna runsaat 3 400 yksinelävää asunnotonta, joista noin kolmannes oli pitkäaikaisasunnottomia, kertoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara.
Asunnottomien määrä väheni edellisvuodesta noin 260 hengellä, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 115.
Myös asunnottomien perheiden, naisten ja nuorten määrät vähentyivät edellisvuodesta. Sen sijaan asunnottomien maahanmuuttajien määrä kasvoi. Asunnottomista vajaa neljännes oli maahanmuuttajia. Naisten osuus oli 22 prosenttia ja alle 25-vuotiaiden 15 prosenttia.
Tiedot perustuvat Aran kunnilta kokoamiin tietoihin. Vuoden 2023 kyselyyn kunnista vastasi 72 prosenttia. Tulokset ovat suuntaa antavia, ja ne kuvaavat tilannetta marraskuun puolivälissä.
Asunnottomia on eniten suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suurista kaupungeista vain Helsingissä asunnottomuus on vähentynyt järjestelmällisesti viiden vuoden ajan. Muissa suurissa kaupungeissa kehitys on ollut vaihtelevaa.
Helsingissä asuu runsas viidesosa koko maan asunnottomista, mutta asunnottomuuden väheneminen Helsingissä vastaa yli puolta koko maan asunnottomuuden vähenemisestä. Helsingissä asunnottomia oli viime vuonna noin 160 vähemmän kuin edellisvuonna.
Koko maassa noin kaksi kolmasosaa asunnottomista oleilee asunnon puutteen vuoksi tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona. Heidän määränsä väheni viime vuonna yli 400:lla edellisvuoteen nähden.
Monissa maissa asunnottomiksi lasketaan ainoastaan ulkona, asuntoloissa ja laitoksissa oleilevat. Suomessa tällaisten henkilöiden määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt merkittävästi. Kuitenkin viime vuonna heidän määränsä kasvoi edellisvuoteen verrattuna yli 160:lla.
Aran johtaja Jarmo Lindénin mielestä asuntoloissa majoittuvien määrän kasvaminen on hälyttävä merkki.
– Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn on panostettava, sillä ilmassa on muitakin vaaran merkkejä, kuten häätöjen ja toimeentulovaikeuksien kasvu sekä asuntorakentamisen hyytyminen, mikä ennustaa uutta asuntopulaa kaupunkeihin.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään