Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Taloyhtiölle maksettavat kiinteistön hoitokulut vievät keskimäärin noin kolmanneksen vuokratulosta. Isännöitsijän ja hallituksen taito suunnitella taloyhtiön ylläpitoa ja taloutta heijastuu suoraan hoitovastikkeen suuruuteen ja sitä kautta myös vuokriin. Lämmin ja vähäluminen talvi on tuonut merkittäviä säästöjä monille taloyhtiöille.
Suomen suurimman markkinaehtoisen toimijan vuokra-asuntojen määrä kasvoi 40 793:een. Vuonna 2014 VVO teki noin 300 miljoonan euron investointipäätökset uudisrakentamisesta, valmiin kiinteistökannan ostoista ja korjaustoiminnasta. Uudistuotannon aloitusten määrä kasvoi ja kohdistui pääosin pääkaupunkiseudulle.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 0,8 prosenttia joulukuusta tammikuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,2 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,5 prosenttia.
Pelkästään valtion ja kuntien tuotannolla ei pystytä yksin ratkaisemaan kohtuuhintaisen asumisen ongelmaa, sillä kolmasosa kaikista vuokra-asunnoista on yksityisten vuokranantajien omistuksessa. Yli puolet yleisen asumistuen saajista asuu vapaarahoitteisessa asunnossa. Näin ollen yksityisten vuokranantajien merkitys pieni- ja keskituloisten asuntotarjonnassa on hyvin merkittävä.
Arvio asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta luovutettiin tänään kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle. Tarkastelussa olivat suorat asumisen ja asuntotuotannon tuet, niihin liittyvä sääntely sekä asumisen verotus. Arvion laati ympäristöministeriön asettama hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
”Tämän hetkinen tilastointi- ja uutisointitapa paloittelee asuntojen hinnoissa tapahtuvat muutokset niin lyhyisiin aikajaksoihin, että niiden perusteella ei saa oikeaa kuvaa, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä asunnon myyjien ja ostajien kannalta”, toteaa Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n (SKVL) toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas ja painottaa pitkäjänteisyyden merkitystä asuntojen hintojen vertailussa. Vuoden 2014 loppua koskevassa Tilastokeskuksen julkaisussa todettiin että viimeisellä neljänneksellä vanhojen […]
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 3,5 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,2 prosenttia ja muualla Suomessa 3,0 prosenttia.
Ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,2 prosenttia ja muualla maassa 0,5 prosenttia. Vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,0 prosenttia.
Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa lähes kaksi kertaa vuositulojen verran vuonna 2013, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Tuloihin suhteutettuna eniten, noin kaksi kertaa vuositulojen verran, velkaa oli pääkaupunkiseudun, muun Uudenmaan ja Ahvenanmaan asuntokunnilla. Vuonna 2013 asuntovelallisten velat eivät enää kasvaneet.
Keskuskauppakamarin välittäjäkokeet kasvattivat jälleen suosiotaan. Syksyn 2014 kokeessa ennätyksiä rikottiin niin kokeeseen osallistuneiden kuin läpi päässeiden määrässä. LKV-pätevyyden sai 205 välittäjää ja LVV-pätevyyden 19 välittäjää.