Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Hallitusohjelmaneuvotteluissa on tänään aloittanut työnsä Matti Vanhasen johtama asuntopolitiikkaan keskittyvä erikoisryhmä. Ryhmän tehtävänä on erityisesti pohtia pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon liittyviä kysymyksiä. Suomen Vuokranantajat korostaa, että neuvottelijoiden tulee työssään huomioida tasapainoisesti niin omistus- kuin vuokra-asuminenkin ja pyrkiä ratkaisuissaan asumismuotojen tasavertaisempaan kohteluun.
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,9 prosenttia.
Ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,1 prosenttia.
Asuntomarkkinat etenevät pääkaupunkiseutu- ja ydinaluevetoisesti. Tilanne on erikoinen, sillä jopa Tampereella on vaikeaa, kun mennään aivan ydinkeskustan ulkopuolelle. Pääkaupunkiseutua ja Tampereen ydinaluetta lukuun ottamatta kasvukeskustenkin vetovoima häilyy, ja alueiden eriytyminen näyttää jatkuvan.
Rakentaminen supistuu tänä vuonna jo neljättä peräkkäistä vuotta. Rakentamisen kokonaismäärä vähenee vajaalla prosentilla. Talonrakentamisessa aloitukset kääntyvät kasvuun, mutta infrarakentamisessa pysytään miinuksella.
”Kuluttajien luottamusmittari on noussut korkeimmalle tasolle sitten kevään 2012. Nousua on tullut yhtäjaksoisesti jo 6 kuukauden ajan. Erityisen myönteistä on kotitalouksien kohonnut luottamus omaan talouteen, mikä hipoo jo vuoden 2011 tasoja.
Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2014 keskimäärin 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 5,2 prosenttia ja muualla maassa 2,0 prosenttia.
Taloyhtiölle maksettavat kiinteistön hoitokulut vievät keskimäärin noin kolmanneksen vuokratulosta. Isännöitsijän ja hallituksen taito suunnitella taloyhtiön ylläpitoa ja taloutta heijastuu suoraan hoitovastikkeen suuruuteen ja sitä kautta myös vuokriin. Lämmin ja vähäluminen talvi on tuonut merkittäviä säästöjä monille taloyhtiöille.
Suomen suurimman markkinaehtoisen toimijan vuokra-asuntojen määrä kasvoi 40 793:een. Vuonna 2014 VVO teki noin 300 miljoonan euron investointipäätökset uudisrakentamisesta, valmiin kiinteistökannan ostoista ja korjaustoiminnasta. Uudistuotannon aloitusten määrä kasvoi ja kohdistui pääosin pääkaupunkiseudulle.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 0,8 prosenttia joulukuusta tammikuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,2 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,5 prosenttia.
Pelkästään valtion ja kuntien tuotannolla ei pystytä yksin ratkaisemaan kohtuuhintaisen asumisen ongelmaa, sillä kolmasosa kaikista vuokra-asunnoista on yksityisten vuokranantajien omistuksessa. Yli puolet yleisen asumistuen saajista asuu vapaarahoitteisessa asunnossa. Näin ollen yksityisten vuokranantajien merkitys pieni- ja keskituloisten asuntotarjonnassa on hyvin merkittävä.
Arvio asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta luovutettiin tänään kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle. Tarkastelussa olivat suorat asumisen ja asuntotuotannon tuet, niihin liittyvä sääntely sekä asumisen verotus. Arvion laati ympäristöministeriön asettama hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.