Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot

Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015–2019. Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tänään julkistetusta tutkimuksesta.

Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa.

Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa.

Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä

Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta 2100 euroa kuukaudessa, kun Raumalla vastaavan asunnon kustannukset ovat 1040 euroa kuukaudessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain. Asumismenot ilman lainanlyhennystä vaihtelevat 400:stä 600:een euroon kaupungista toiseen.

Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin yli 1900 euroa kuukaudessa. Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron välillä. Luvut eivät sisällä mm. piha-, puutarha- ja lumitöitä.

Hallitusohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä merkittäviä vaikutuksia asumismenoihin

Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan sekä kerrostaloasunnon (60 m2) että öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja noin 1,5 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. Jos yhteiskuntasopimusta ei saada tehtyä, asumismenojen korotus voi olla jopa 8,5 prosenttia.

Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20–30 euroa nykyisellä korkotasolla. Jos korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250–350 euroa.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus nostaa sekä kerros- että omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mikä tekee 60 m2 kerrostaloasunnossa noin 10 euroa vuodessa ja omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa.

Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla kerrostaloasunnossa (60 m2) 50–80 euroa vuodessa. Sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannusten lisäys on 130 euroa ja öljylämmitteisen 75 euroa.

Asumismenot–tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.

Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä.

 

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asumismenot nousevat

24.8.2022

Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.

3.3.2022

Valtava määrä taloyhtiöitä on vaihtanut isännöintitoimistoa

Taloyhtiöt vaihtavat isännöitsijää kiihtyvää tahtia, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) data. Markkinoiden ylivoimaisesti suurimmat häviäjät ovat Realia ja Tahkola. Kun mukaan laskee REIM Isännöinnin, ovat kolmikon vuosimenetykset yhteensä yli 800 taloyhtiötä.

26.4.2022

Asumismenoissa hurjia eroja kuntien välillä

Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.

23.2.2022

Kansainväliset sijoittajat hamuavat vuokra-asuntoja Suomesta

Maailman suurin kiinteistökonsulttiyhtiö CBRE arvioi tuoreessa Suomi 2022 -raportissa, että ammattimaisten kiinteistösijoittajien tekemät kaupat kasvavat Suomessa tänä vuonna kymmenen prosenttia. Viime vuonna kiinteistösijoittajien sijoitukset kasvoivat 20 prosenttia toissa vuodesta 7,14 miljardiin euroon, yhdysvaltalainen CBRE arvioi. Kasvun ajurina oli jo viime vuonna kansainvälisten sijoittajien into ostaa Suomesta vuokra-asuntoja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti