Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa

Suomalaisten asumismenot kasvavat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä. Asumisen ennakoidaan vievän entistä suuremman osan suomalaisten tuloista, ilmenee Suomen Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.

Pääkaupunkiseutu on selvästi kallein paikka asua. Pk-seudun ja muun Suomen välilnen ero on suurimmillaan jopa yli 1 000 euroa kuukaudessa. Yleensäkin suuret kaupungit ovat ksutannusten kärjessä, poikkeuksena Oulu, joka lähes kaikissa asumismuodoissa ja asuntojen kokoluokissa on keskiviivan edullisemmalla puolella.

Omistusasujalle edullisimpia kaupunkeja ovat Kouvola ja Rovaniemi, Vuokralla asuville halvimpia ovat Kouvola ja Rauma. Suurimmat pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asumismenojen eroon vaikuttavat tekijät ovat lainan lyhennys ja korko, jotka Helsingissä ovat 3,5-kertaiset Kouvolaan verrattuna.

Kiinteistöliiton arvion mukaan 60-neliöisessä kerrostaloasunnossa maksetaan selvästi eniten kiinteistöveroa Helsingissä, 480 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Tampere ja Kuopio, noin 380 euro vuodessa.Raumalla vastaavan asunnon kiinteistövero on 130 euroa vuodessa.

Neljännen kerran tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin asumismenoja esimerkkitalouksien avulla 21 suurimmassa kaupungissa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asumismenot nousevat

24.8.2022

Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

29.3.2022

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

16.6.2022

Tilastokeskus: Lämmitysmenot nostivat hoitovastikkeita

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat viime vuonna 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousivat lämmityskulut, kun korjauskulut taas pienenivät. Asuntojen ja asuinrakennusten korjauksiin käytetty yhteisrahamäärä kasvoi edellisvuodesta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti