Asuminen-osioon on koottu yleisiä taloyhtiössä asumiseen liittyviä aiheita.
Katupöly- ja siitepölykausi ovat alkaneet eteläisimmässä Suomessa, ja syksyyn asti kestävä kausi kiusaa monia allergisia. Aina edes sisätiloissa pysytteleminen ei auta, sillä allergeenihiukkaset kulkevat helposti sisätiloihin, jos niitä ei osaa ottaa ilmanvaihdossa huomioon. Talotekniikkayritys Aren rakennusterveysasiantuntija Antti Alanko antaa viisi vinkkiä, jotka saattavat helpottaa allergisen elämää.
Tukalat helteet ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen myötä. Ne aiheuttavat epämukavien olojen lisäksi ennenaikaisia kuolemia, joten asuntoihin etsitään nyt jäähdytyskeinoja. Aalto-yliopiston tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötilojen vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen.
Nyt on aika alkaa valmistella kevättalkoita. Onnistuneet talkoot syntyvät ennakoiden, tiedottamalla ja suhtautumalla keveästi yhteiseen tekemiseen. Rakkaat naapurit, pannaan piha kuntoon!
Taloyhtiön pihan hoitamattomuudella on euromääräinen hinta. Se herättelee huomaamaan, että istutuksia kannattaa hoitaa säännöllisesti. Pihan hoitaminen maksaa, mutta hoitamatta jättäminen se vasta maksaakin.
Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.
Parvekegrillaaminen herättää suuria tunteita. Taloyhtiö voi järjestyssäännöillä puuttua asiaan, mutta parveke on silti osakkaan hallinnassa ja osakkaalla on oikeus tehdä siellä mitä haluaa. Eri asia on, jos parvekegrillaaminen aiheuttaa turvallisuusriskin.
Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Helsingin Uutisten lukijat kertovat Keski-Pasilan uudessa kerrostalossa kartongille tarkoitetun putken olleen useasti tukossa, koska sinne oli laitettu liikaa ja liian isoa aaltopahvia. HSY:stä kerrotaan, että pahvi ja kartonki kerätään yleisesti samaan keräykseen sekä taloyhtiöissä että Rinki-ekopisteissä ja ne menevät samaan vastaanottopaikkaan. Putkikeräyksestä vastaavan Keski-Pasilan Kidan projektipäällikkö Aleksi Virén toivoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että isoille pahvilaatikoille […]
EU:n jätesäädöspaketin keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja biojätteen kierrätysastetta. Suomi pyrkii tavoitteeseen muun muassa jätelakiin kirjatulla kotikompostoinnin ilmoitusvelvollisuudella. – Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen on ilmoitettava kompostoinnistaan jätehuoltoviranomaiselle, jäteasiainpäällikkö Christine Perjala Uudenmaan jätelautakunnasta kertoo Itäväylä-lehdelle.
Kaupunkiviljely on yhä suositumpaa, mutta palstoille voi olla vuosienkin jonot. Tilannetta helpottaa HSY:n kevään uutuuskurssi Koko talo viljelee. Se pohjautuu HSY:n CircularHoodFood -hankkeessaan tuottamaan Kaupunkiviljelyoppaaseen.
EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, mutta EU:n vasta vuonna 2050. Merkittävä päästöjen vähentäminen tapahtuu asumisessa.
Vuoteen 2020 verrattuna yksinelävien asunnottomien määrä väheni Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kaikista asunnottomista valtaosa on pääkaupunkiseudulla (47 %). Asunnottomia oli 103 kunnassa.