Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, paljastaa laaja asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.
Yhteensä noin 7500 asukasta ympäri Suomea on kertonut kokemuksistaan taloyhtiöasumisesta talokysely.fi-palvelun kautta.
Vastausten perusteella asukkailla on vahva luottamus hallitusten kykyyn hoitaa taloyhtiöiden asioita suunnitelmallisesti. Vain kolmannes vastaajista kaipaa taloyhtiöiden korjauksiin lisää pitkäntähtäimen suunnittelua.
– Tämä on mielenkiintoinen tulos, sillä todellisuudessa asunto-osakeyhtiöiden korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia ja tarpeellisia remontteja lykätään vastikkeiden kasvun pelossa, sanoo Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski.
Tuoreet selvitykset, kuten ROTI 2017 ja Rakennusteollisuuden katsaus korjausrakentamisen markkinoihin, paljastavat karun todellisuuden taloyhtiöiden suunnitelmallisen puutteista: suomalaiset velkaantuvat nyt eniten asuntoyhteisöjen kautta ja korjausten riittämättömyys ikääntyvässä rakennuskannassa on edelleen iso ongelma.
– Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suunnitelmallisuuden kokemus syntyy arjen toimivuudesta, ei aidosta pitkän tähtäimen korjaussuunnittelusta. Asukas voi ajatella, että pihan hiekoittaminen ja jätehuollon toimivuus ovat merkkejä siitä, että kaikki on kunnossa. On aiheellista kysyä, mistä tämä johtuu. Luottavatko asukkaat sokeasti siihen, että hallitukset hoitavat tarvittavat asiat?, Harjunkoski sanoo.
Isännöintiliitto on ehdottanut, että taloyhtiöissä tarvitaan viiden vuoden korjaussuunnitelman sijaan vähintään 10 vuoden suunnitelma. Hyvä isännöinti tuo korjaustarpeet esille ja auttaa hallitusta ja osakkaita varautumaan väistämättä tuleviin korjauskuluihin.
– Hallitusten ja osakkaiden kannattaisi kuunnella isännöintiä ja muita asiantuntijoita, Harjunkoski suosittelee.
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Turun keskustassa sijaitseva As Oy Tuurepori perustettiin vuonna 1924. Sadan vuoden aikana se on nähnyt lähiympäristön muutoksen ja toiminut kotina kuuluisuuksillekin. Aikansa uusimmalla talotekniikalla rakennetusta talosta on pidetty hyvää huolta ja se jatkaa hyväkuntoisena seuraavalle vuosisadalle.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään