Eduskunnalle tänään annetulla hallituksen esityksellä asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) kehittämisestä pyritään parantamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen. Muutoksilla pyritään myös edistämään erilaisten asumismuotojen valintaan liittyvää yhdenvertaisuutta.
Säästösopimuksen yläikärajan nostamisella 44 ikävuoteen arvioidaan ASP-säästäjien määrän lisääntyvän, kun säästämisen voisi aloittaa myös 39 ikävuoden jälkeen. Lisäksi myös avopuoliso voitaisiin jatkossa rinnastaa tietyin edellytyksin aviopuolisoon silloin, kun toinen puoliso on jo täyttänyt 45 vuotta.
Oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annettuun lakiin ehdotetaan muutosta, jonka jälkeen kahden ASP-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaisi myös lainan enimmäismäärää. Kun molemmat asunnonhankkijat käyttäisivät kauppaan omat ASP-lainansa, voitaisiin heille antaa 50 prosenttia enemmän korkotukilainaa yksin asuntonsa hankkivaan verrattuna.
Korkeampi lainan enimmäismäärä kahdelle henkilölle helpottaa asunnonhankkijoiden elämäntilanteeseen paremmin soveltuvan kodin ostamisen, ja alentaa kahden hengen talouksien lainakustannuksia ja asuntolainaan liittyviä riskejä.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain mukainen valtion takausvastuun enimmäismäärä ehdotetaan puolestaan nostettavaksi 50 000 eurosta 60 000 euroon.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Rahantarve ei lopu siihen, kun rakennusprojekti saadaan loppuun. Kiinteistöjen hallinta ja kehittäminen vaativat usein suuria investointeja. Taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat turvautuvat lainarahoitukseen kattaakseen esimerkiksi korjauksia, energiatehokkuusprojekteja ja laajennuksia.
Halvinlaina.fi
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti asuinrakennuksissa toteutettujen lämpöpumppuhankkeiden onnistumista. Tutkimuksessa huomattiin, että hankkeisiin lähdetään usein puutteellisin lähtötiedoin ja myös seuranta on puutteellista. Lämmityslaitteiston toimintaa tulee seurata aktiivisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään