Katon tarkastaa joka vuosi 44 prosenttia uusmaalaisista taloyhtiöistä, ilmenee Kiinteistöliitto Uusimaan teettämästä kyselystä.
Kyselyssä kartoitettiin, miten uusmaalaisten taloyhtiöiden kattojen kuntoa seurataan ja miten niitä huolletaan.
Taloyhtiöistä 42 prosenttia huolehtii tarkastuksesta enintään viiden vuoden välein. Harvemmin katto tarkastetaan 16 prosentissa yhtiöistä.
Katon huollot ja tarkastukset ovat tärkeitä toimenpiteitä, sillä esimerkiksi hormien, piippujen, ilmanvaihtokoneiden ja viemäreiden tuuletusputkien läpiviennit vaikuttavat vesikatteen toimintaan ja vedenpitävyyteen. Läpivientien kunto kannattaa tarkastaa silmämääräisesti ainakin kahdesti vuodessa.
Katolla olisi syytä käydä niin keväällä kuin syksyllä muun muassa siivoamassa kattokaivot, rännit ja syöksytorvet. Myös kattoturvatuotteiden tarkastus tulisi tehdä vuosittain.
Kuitenkin 76 prosenttia vastaajista kertoo, että taloyhtiön kattoturvatuotteet, kuten lapetikkaat ja lumiesteet, ovat kunnossa ja tarkastettu viimeisen vuoden aikana.
Joka viidenteen taloyhtiöön on tilattu lumenpudotus vähintään kerran vuodessa.
Vastaajista kolme prosenttia kertoo, että taloyhtiössä on sattunut tapaturmia tai vaaratilanteita katolta putoavan lumen tai jään vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana.
Vastaajista 44 prosenttia luottaa kattotarkastuksissa ulkopuoliseen asiantuntijaan, 39 prosenttia tekee tarkastukset itse, ja 36 prosentilla tarkastukset ja huollot tekee huoltoyhtiö tai isännöitsijä.
Kyselyn toteutti Kiinteistöliitto Uusimaa yhdessä Kattohoiva Oy:n kanssa syksyllä 2025. Kyselyyn vastasi 1 205 taloyhtiötä.
Tänä vuonna 1 600 Keski-Uudenmaan asunto-osakeyhtiötä saa pelastuslaitokselta saatekirjeen, jossa ohjeistetaan arvioimaan oman kiinteistön paloturvallisuutta. Paloturvallisuuden itsearviointi on pelastuslain mukaista viranomaisvalvontaa.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.
Asiantuntemus ja luotettavuus ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet. Kolmantena tulee aikaansaavuus, mutta siinä isännöitsijät voisivat vielä parantaa, käy ilmi isännöinnin laatua mittaavasta tutkimuksesta. Uudenmaan taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään